Sotesoppa porisi, kiehui ja paloi pohjaan. Kun soppa laitettiin tulelle, olivat ainekset turhan tuhdit. Kuntauudistus ja sote eivät sopineet samaan kattilaan. Seuraavaksi mausteet polttivat suun. Viisi erva-aluetta ja sekalainen määrä isäntä-, piiri- tai vastuukuntia. Perustuslain ehdot unohtuivat ja tietämys siitä, kuka maksaa. Yksi esitys olisi suosinut toisia kuntia ja nostanut toisten veroäyrit pilviin, vain Hyksin aluella kaikki olisi toiminut.
Uudistus tarvitaan, mutta miten? Ihan aluksi sosiaali- ja terveyspuoli on erotettava toisistaan. Sosiaalipuoli kuuluu kuntien ja valtion vastuulle vauvasta vaariin. Tämän jälkeen voidaan rakentaa yhteinen toimiva järjestelmä. Neuvottelupöydässä pitää valtiovallan lisäksi olla kuntaedustus ja yksityinen sektori.
Palveluiden hinnan muodostus on avattava ja myös julkisen sektorin kaikki asiaankuuluvat menot on otettava huomioon. Sitten on keksittävä, miten yksityiset erikoislääkärit saadaan kohtuuhinnalla kansan avuksi. Yksi apu voisi olla palveluseteli, jolloin asiakkaan hintaa voitaisiin kohtuullistaa.
Pitää rakentaa polku, jossa taataan hoito ja hoiva terveyskeskuksesta maan parhaimman spesialistin vastaanotolle, jos tauti vaatii.
Rahoitus saataisiin estämällä konserniavustusten maksamisen veroparatiiseihin. Lakiin, joka on ajalta ennen pääomien vapaata liikkuvuutta Euroopassa, yhteen momenttiin pitää vain lisästä sanat kotimaiselta, kotimaiselle. Näin suosittelee mm EU-tuomioistuin ja KHO, vain Suomen hallitus haraa vastaan.
Maria Tolppanen (ps)
Kirjoittaja on kansanedustaja, suuren valiokunnan sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen.
Hoiva&Terveys julkaisee vaalien alla kerran viikossa politiikkablogin, jossa sosiaali- ja terveysalan keskeiset poliittiset vaikuttajat ja eri puolueiden edustajat kertovat näkemyksensä siitä, mihin ja miten alaa pitäisi viedä eteenpäin.
