Digitaalista kaksosta eli virtuaalista mallia todellisesta tilanteesta voidaan käyttää hyvin laajasti hyvinvointialueiden päätöksenteossa. Sen avulla voi reaaliaikaisesti tarkastella esimerkiksi palveluverkkoa ja suunnitella palvelustrategiaa. Accenture on lähtenyt jo tekemään prototyyppiä yhden hyvinvointialueen tilanteesta.
Digitaalinen kaksonen syntyy, kun organisaation erilaiset datalähteet yhdistetään ja sen toiminta mallinnetaan digitaalisesti. Analyyttisillä työkaluilla voidaan simuloida organisaation toimintaa, esimerkiksi hyvinvointialueen palveluverkossa tapahtuvia muutoksia.
Digitaalinen kaksonen on olennainen osa Accenturen teknologiavisiota, johon liittyy metaversumi-ajattelu. Digitaalista kaksosta on jo vuosia käytetty teollisuudessa prosessien suunnittelussa ja nyt se tekee tuloaan terveydenhuoltoon globaalisti.
– Digitaalisen kaksosen ensimmäinen esiaste nähtiin, kun kuuraketti Apollo 13:sta vikatilanne onnistuttiin mallintamaan ja ratkaisemaan maasta käsin. Se, mitä on tehty rakettitieteessä, voidaan nyt soveltaa soteen, jonka ICT on lähellä rakettitiedettä. Koska sotea voidaan ICT:llä mittavasti tukea, on siihen syytä suhtautua yhtä vakavasti kuin avaruusteknologiaan, kuvaa Accenturessa Pohjoismaiden julkisten palveluiden ja terveydestä vastaavan yksikön johtaja Marko Rauhala Hoiva ja Terveydelle.
Rauhalan mielestä nyt on historiallinen mahdollisuus rakentaa palveluverkkoja uudella tavalla ja miettiä, miten suunnitellaan kuntien ja hyvinvointialueiden palveluverkot, miten valmistaudutaan uusiin tehtäviin ja miten megatrendit kuten väestön ikääntyminen vaikuttavat kokonaisuuteen.
”Raporttien maailmasta dataohjattuun kehittämiseen”
Olennaista digitaalisen kaksosen luomisessa on erilaisten datalähteiden yhdistäminen. Accenturessa on mallinnettu, miten digitaaliseen kaksoseen voidaan yhdistää demografinen tieto ja siinä tapahtuvat muutokset, sairastavuustiedot, toimipaikkatiedot, suoritteet ja logistiikka. Lisäksi otetaan huomioon tuotannon kapasiteetti, tietoa henkilöstöstä ja osaamisesta. Tähän voidaan lisätä myös laitteista tulevaa tietoa eli esineiden internet.
– Tätä tietosettiä voidaan tarkastella kokonaisuutena tai vain osaa siitä. Se, miten kattava mallista saadaan, riippuu datan valmiudesta. Valmista dataa on paljon demografiasta ja sairastavuudesta. Lisäksi omasta tuotannosta ja toimipaikoista löytyy paljon tietoa. Seuraavaan tasoon voidaan päästä yhdistämällä tietoa erilaisista laitteista ja mittauksista, Rauhala sanoo.
Accenture on jakanut digitaalisen kaksosen käyttökohteet neljään kategoriaan: ennakoiva kehittäminen, palveluiden kohdentaminen, tuotannon optimointi ja päätöksenteon tuki.
– Digitaalisen kaksosen avulla voidaan arvioida tuotannontekijöiden riittävyyttä kysyntään tai sitä, mikä on fyysisten ja digitaalisten palveluiden balanssi, Rauhala kertoo esimerkkejä.
Hänen mukaansa olennaista on se, että simuloinnin avulla pystytään parantaa nykyisiä työkaluja, päästä raporttien ja visualisoinnin maailmasta eteenpäin, aidosti selvityksestä kehittämiseen. Digitaalinen kaksonen voisi parhaimmillaan olla hyvinvointialueiden johdon strateginen työkalu kaikessa suunnittelutyössä, kehittämisessä ja päätöksenteossa.
Analyysi vaatii harjaantumista simulointityöskentelyyn
Digitaalisen kaksosen luominen hyvinvointialueesta ei Marko Rauhalan mukaan ole valtaisa prosessi. Esimerkiksi palveluverkon simuloinnin työkalun tekeminen veisi aikaa muutaman kuukauden. Hyvinvointialueelta se vaatii datalähteiden avaamista.
– Hyvinvointialueen pitää kertoa toiminnan tunnuslukuja ja ohjata kysymyksiä tietomallin rakentamiseksi. Soveltaminen vaatii datan mallien ymmärrystä ja simuloinnin osaamista. Mallia pystytään muuttamaan reaaliaikaisesti, esimerkiksi terveyskeskuksen paikkaa voidaan siirtää tai vaihtaa sairastavuuden lukuja. Analysointi vaatii harjaantumista ”mitä jos” -ajatteluun, jossa asiaa voi katsoa monesta eri näkökulmasta ja muuttujia vaihdella, Rauhala sanoo.
Rauhalan mielestä erittäin suuri potentiaali mallinnuksissa on käyttää paremmin henkilöstön osaamista koskevaa tietoa. Sen avulla voisi paremmin analysoida ammattilaisten työkuormaa.
– Voidaan tarkemmin miettiä, missä määrin työtehtäviä voidaan automatisoida ja siirtää esimerkiksi roboteille tai boteille. Terveydenhuollon ammattilaisilla paljon sellaisia tehtäviä, jotka liittyvät viestintään, koordinaatioon, tiedon siirtoon eivätkä millään tavalla hoitotehtäviin. Näitä tehtäviä voi olla jopa yli 40 prosenttia työajasta, Rauhala sanoo.
Suomen sote on vielä alkuvaiheessa digitaalisen kaksosen hyödyntämisessä. Accenture on tehnyt ensimmäisen version yhdestä hyvinvointialueesta, josta kuullaan myöhemmin. Analyysimalli tekee globaalisti tuloaan.
– Accenture on tehnyt digitaalisia kaksosia lääketeollisuudelle. Accenture tekee yhtiönä myös itsestään digitaalista kaksosta, Rauhala kertoo.
kuva: Ville-Veikko Niemelä / Hoiva ja Terveys
