Aidianin vieritestien vienti kasvussa – Juho Himberg: ”Uudet teknologiat ja yritysostot kiinnostavat yritystä”

    Aidianin tarina on vasta lyhyt mutta perinteet ovat pitkät. 50 vuotta diagnostiikkaa kehittänyt Orion Diagnostica muuttui Aidianiksi, kun Orion päätti luopua diagnostiikan liiketoiminnasta ja keskittyä lääkkeisiin 1,5 vuotta sitten. Toimitusjohtajaksi valittiin Juho Himberg, joka on 15 vuotta toiminut Keski-Euroopassa kansainvälisillä terveysteknologia-markkinoilla ja Ortonin toimitusjohtajana.

    Aidanin päätuotteet ovat vieritestejä ja lisäksi yrityksessä tehdään hygieniatestejä, joilla pystytään selvittämään mikrobikasvua erilaisissa tiloissa, esimerkiksi sairaaloissa ja kouluissa. Vieritesteillä, joista merkittävin on diagnoosin teossa auttava CRP-testi, on suuri markkinaosuus Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Kiinassa. Myös Hollanti ja Saksa ovat Aidianille merkittäviä markkina-alueita. Yli 90 prosenttia yrityksen tuotannosta meneekin vientiin. Aidianilla on tytäryhtiö yhdeksässä maassa ja edustus Kiinassa.

    – Orionin Diagnostican brändäämät QuikRead go-pikatestit ovat markkinoilla sen verran vahvoja, että yrityksen nimen vaihdos ei ole asiakkaisiin vaikuttanut, Himberg sanoo.

    ”Uudet teknologiat ja yritysostot kiinnostavat”

    Yrityksen liikevaihto oli 53 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja liikevaihto on kasvussa. Juho Himbergin mukaan kasvun taustalla on viennin hyvä kehitys Euroopassa. Aidianin tuotteista terveydenhuollon osuus liikevaihdosta on noin 80 prosenttia ja hygieniatuotteiden 15 prosenttia.

    Kasvua yritys odottaa edelleen jo melko vakiintuneilta markkina-alueiltaan. Yrityksen tuote on rekisteröity myös Yhdysvalloissa, mutta pikatestejä käytetään siellä hyvin vähän.

    – Kasvua ja kehitystä ajatellen olemme kiinnostuneita myös uusista teknologioista ja yritysostoista, Himberg sanoo.

    In vitro -diagnostiikan regulaatio muuttuu uusien Euroopan unionin linjausten seurauksena, ja alan yrityksiä on tullut myyntiin. Himbergin mukaan ne yritykset, jotka eivät pysy regulaatiossa mukana, katoavat markkinoilta.

    – Olemme tutkineet monia yrityksiä ostoaikeissa, mutta huomanneet, että osa yrityksistä ei pysty dokumentoimaan toimintaansa. Tarkkaan säädellyssä terveydenhuollossa on olennaista, että alan regulaatiota noudatetaan, hän sanoo.

    Pikatestit käytössä hoivakodeissa, Tanskassa osa lainsäädäntöä

    Yrityksen missiona on saada vähennettyä turhia antibioottikuureja tehokkaampien testien avulla ja sitä kautta vähentää antibioottiresistenssiä. CRP-pikatesti voidaan tehdä esimerkiksi henkilölle, jolla on hengitystieinfektio ja selvittää, onko tulehduksen aiheuttaja bakteeri vai virus.

    Sormen päästä otettava verinäyte laitetaan putkilossa olevaan liuokseen. Putkilo asennetaan pieneen laitteeseen, jonka näytöllä liuoksessa tapahtuvan kemiallisen reaktion tulos nähdään kahdessa minuutissa. Virusinfektiot eivät nosta CRP:tä yhtä korkealle kuin bakteeri-infektiot.

    – CRP nousee bakteeri-infektiossa viiveellä oireista, mutta se on luotettava testi, jos potilas on oireillut jo muutamia päiviä, Juho Himberg sanoo.

    Sormenpäästä otettava testi on kätevä lapsille tai vanhuksille, koska heitä ei tarvitse pistää suoneen. Himberg kertookin, että yksityisissä hoivakodeissa on Aidianin testejä otettu käyttöön.

    – Ikääntyneitä ei tarvitse kyyditä terveyskeskukseen tekemään testejä, kun testaus onnistuu paljon helpomminkin, Himberg sanoo.

    Pikatestien hyödyllisyys on havaittu nopeasti esimerkiksi Tanskassa, missä laatu- ja hoitosuosituksessa kehotetaan ikääntyneiden hoivakoteja lisäämään valmiuttaan testaamaan infektioita vieritesteillä.

    Antibioottien käyttöä voidaan vielä huomattavasti vähentää

    Pikatesteillä säästetään myös aikaa. Kun keskuslaboratoriosta tulosten saaminen kestää pari päivää, saatetaan tuloksia odotellessa määrätä turha antibioottikuuri varmuuden vuoksi.

    – Perusterveydenhuollossa pystytään vielä vähentämään huomattavasti antibioottien käyttöä, Juho Himberg sanoo.

    Himberg sanoo, että etenkin Kiinassa antibioottiresistenssi otetaan vakavasti.

    – Antibiootin määräämiseen tarvitaan nykyään myös näyttö siitä, että se on tarpeellinen. Aivan toisenlainen tilanne on Venäjällä, missä antibiootteja määrätään paljon, eikä niiden saamiseen tarvita edes reseptiä. Kun syntyy resistenttejä bakteerikantoja, ei antibiooteilla voi enää hoitaa infektiota, Himberg sanoo.

    – Venäjällä CRP-testejä käytetään vielä hyvin vähän, mutta siellä on kuitenkin herätty tähän problematiikkaan, Himberg jatkaa.

    Uusi testi selvittämään hemoglobiinin pitkäaikaista sokeria

    Aidianissa kehitetään uusia testejä jatkuvasti. Keväällä Aidian tuo markkinoille testin, joka selvittää, onko hemoglobiiniin sitoutunut pitkäaikainen sokeri koholla.

    – Testiä pystytään hyödyntämään diabeteksen diagnosoinnissa ja käyttämään seurannassa. On myös näyttöä siitä, että kun tämä testi voidaan tehdä vastaanotolla, sitoutuu potilas paremmin elämäntapaohjeisiin ja hoitoonsa, Himberg sanoo.

    Yksi Aidianin testeistä selvittää ulosteen piilevää verta, joka voi olla yhteydessä suolistosairauksiin ja syöpään. Testiä on käytetty kaupunkien järjestämissä seulonnoissa.

    Mikrobikasvustoa testaavien pikatestien näkymät ovat myös mielenkiintoiset.

    – Hygienia liittyy myös olennaisesti erilaisten laatujärjestelmien dokumentointiin ja hyväksyntään, ja siksi yhä enemmän selvitetään erilaisten tilojen mikrobikantaa, muidenkin kuin leikkaussalien. Esimerkiksi Sveitsissä useat koulut ovat kiinnostuneita mikrobikannan testauksesta, Himberg sanoo.

    Aidian valmistaa lähes kaikki laitteet ja testit Espoossa. Yrityksessä työskentelee yli 300 työntekijää erilaisista taustoista, tiimeissä on mikrobiologeja, kemian insinöörejä sekä bioteknologian, ohjelmistojen ja elektroniikan asiantuntijoita.

    – Uuden työntekijän kouluttaminen meille kestää 4-6 kuukautta, Himberg sanoo.

    ”Kotimarkkinaa voi kasvattaa kotimaista suosimalla”

    Juho Himberg kertoo, että Yhdysvalloissa terveysteknologia ja terveydenhuolto ovat kiinteämmin hitsautuneet yhteen kuin Suomessa ja alan innovaatiot nähdään isona mahdollisuutena. Suomessakin olisi mahdollista kasvattaa kotimarkkinaa, jos suosittaisiin kotimaista.

    – Useissa maissa kilpailutukset ovat sellaisia, että niissä hyväksytään useita valmistajia, joilta tuotteita voi tilata. Silloin ei ainoastaan katsota edullisinta hintaa, kuten Suomessa, jossa yksi voittaa kilpailutuksen ja kaikki muut ovat vuosia ulkona kilpailun hävittyään, Himberg sanoo.

    Häntä harmittaa, että Espoon kaupunki ei esimerkiksi käytä espoolaisia työllistävän Aidianin testejä. Käytännössä monissa maissa suositaan omia, paikallisia tuotteita.

    kuvat: Minna Pauliina Kataja