Aina mun pitää muistuttaa asiakkaan valinnanvapaudesta

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö vahvistaa asiakkaan osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Tuore sosiaalihuoltolaki korostaa yksilöllistä palvelutarpeen arviointia ja ennaltaehkäisevien palvelujen saatavuutta sekä osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ratifiointia odottava YK:n vammaissopimus turvaa vammaisille ihmisille yhdenvertaiset oikeudet elää yhteisössä, päättää omista asioistaan ja olla osallisena yhteiskunnassa.

Samanaikaisesti, kun uudella lainsäädännöllä vahvistetaan asiakkaan mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihinsa, kunnat kilpailuttavat sote-palveluja usein ohittaen asiakkaan kokonaan. Palvelut kilpailutetaan suurina kokonaisuuksina ja valitettavan usein hankinta tehdään massaratkaisuna hinnan ollessa määrittävin valintakriteeri.

Sote-palveluja järjestetään keskenään hyvin erilaisille ihmisille samanlaisina. Erityisen heikossa asemassa ovat vammaiset henkilöt, joille sote-palvelut ovat elämänmittaisia, välttämättömiä palveluita arjessa selviytymiseksi. Tarjolla olevien palveluiden kirjo on suppea eikä aina vastaa palvelun käyttäjän yksilöllisiä tarpeita, elämäntilanteita tai henkilökohtaisia tavoitteita.

Keinoja asiakkaan vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen on olemassa. Lupaavia tuloksia on saatu mm. henkilökohtaisesta budjetoinnista. Henkilökohtaisella budjetilla tarkoitetaan rahasummaa, joka myönnetään asiakkaan käytettäväksi hoidon, hoivan tai apuvälineiden hankintaa varten. Rahasumman suuruus määritellään asiakkaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Asiakas voi sen jälkeen suunnitella ja järjestää tukensa ja palvelunsa itselleen mielekkäällä tavalla.

Samalla kun henkilökohtainen budjetointi lisää asiakkaan valinnanmahdollisuuksia, se luo aitoa kilpailua ja haastaa palveluntuottajia kehittämään entistä parempia ja laadukkaimpia palveluja asiakkaiden tarpeisiin.

Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhanke Tiedän mitä tahdon (2010–2014) tuotti hyviä tuloksia palvelujen ja tukitoimien yksilöllisestä räätälöinnistä. Kun vammaiset henkilöt ja heidän läheisensä saivat päättää palveluistaan, lopputuloksena oli elämäänsä ja palveluihinsa tyytyväisempiä ihmisiä jotakuinkin samoilla kustannuksilla, mitä heidän palveluihinsa muutenkin olisi käytetty. Kokeilun seurauksena Vantaan kaupunki ja Eksote ovat vakiinnuttaneet henkilökohtaisen budjetoinnin yhdeksi vammaispalvelujensa järjestämistavoista.

Haasteitakin henkilökohtaisessa budjetoinnissa on. Palvelujen hinnoittelu ja vaihtoehtoisten palvelujen kustannusten vertailu on osoittautunut toisinaan hankalaksi, sillä sosiaalipalveluissa ei kaikilta osin ole totuttu laskemaan perinteisten palvelujen tunti- tai päivähintaa.

Henkilökohtaisia budjetteja määrittelemällä on kuitenkin saatu näkyväksi se taloudellinen resurssi, joka on käytettävissä kunkin palvelunkäyttäjän vammaispalveluiden järjestämiseen. Tällöin erilaisia ratkaisuja on voitu miettiä läpinäkyvämmin suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin: esimerkiksi yhden vaikeavammaisten päivätoimintapäivän hinnalla henkilö on voinut hankkia yhden tunnin kuvataideterapiaa tai aiemmin palveluntuottajalta hankitun asumispalvelun hinnalla henkilö on hankkinut tietyn tuntimäärän henkilökohtaista apua itsenäisen asumisen mahdollistamiseksi.

Käynnissä olevien lainsäädännön uudistuksien rinnalla on juuri valituilla päättäjillä ratkaistavana sote-palvelujen järjestäminen. Me Kehitysvammaliitossa peräänkuulutamme hallitusohjelmatavoitteissamme käyttäjän valinnanvapautta ja vammaisten ihmisten aitoa osallisuutta.

Keinoina esitämme henkilökohtaisen budjetoinnin säätämisestä lailla ja vammaisuuteen liittyvän moniammatillisen osaamisen kehittämistä sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluissa. Nämä konkreettiset tavoitteet tukevat vammaista ihmistä oman elämänsä suunnittelussa ja tavoitteidensa saavuttamisessa.

Meillä on kasvamassa kehitysvammaisten ihmisten uusi sukupolvi, jonka esikuvana on esimerkiksi ensi viikolla Euroviisuissa Suomea edustava Pertti Kurikan Nimipäivät. Nämä uudet sukupolvet eivät enää tyydy saneluun tai holhoukseen ja siihen, että muut määräävät heidän puolestaan heidän elämästään. He tietävät mitä tahtovat ja haluavat päättää ihan itse.

 

Marianna Ohtonen
Toiminnanjohtaja
Kehitysvammaliitto

Edellinen artikkeliYksi kansallinen järjestäjä uuteen soteen
Seuraava artikkeliMuut säästävät ja sote paikkaa?