Johtaminen on nimetty keskeiseksi haasteeksi sote-uudistuksessa. On osaajapulaa, työn hallinnan haasteita, tuki- ja liikuntaelinsairauksia, uhkaavia asiakkaita, siiloutumista, puutteita varhaisessa puuttumisessa ja monta muuta ratkaistavaa kysymystä.
Mitä esimies voi tehdä?
Mielekkyyden kokemus työssä syntyy siitä, että henkilö ymmärtää riittävän hyvin sen, mihin suuntaan organisaatio on menossa ja mitä häneltä tässä tilanteessa odotetaan, hän kokee kuuluvansa ja kelpaavansa omaan yhteisöönsä ja hänellä on mahdollisuus tehdä tarpeellisia ja hyödyllisiä asioita.
Ihmisten tueksi tarvitaan yksilöllistä johtamista sovitun raamin sisällä. Samalla joudutaan määrittelemään se, mihin esimiehiä ylipäänsä tarvitaan.
Eräässä asiakasyrityksessäni todettiin, että johtamisjärjestelmää pitää kehittää niin, että esimiehillä on selkeät ja rajatut, mutta laajat tontit, vastuuta viedään koko ajan lähelle asiakasrajapintaa, johtoryhmätyöskentely on jäntevää ja HR toimii johtamisen tukena.
Eräs haaste esimiestyössä on halu tehdä työtä tarkasti ja hyvin ilman, että on oikein selvää käsitystä siitä, mihin asioihin ja minkä tavoitteiden saavuttamiseen erityisesti pitäisi keskittyä. Tämä tuo mukanaan riittämättömyyden ja hallitsemattomuuden kokemuksia.
Välillä esimiehenkin voi olla vaikea ymmärtää tavoitteita ja sitoutua niihin. Mitä ylipäänsä pitäisi tavoitella esimerkiksi vaikeimmin autististen ja kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla?: ”Hyvä hoidon laatu, hyvä vointi ja siirtyminen kevyempään palveluun? Vai se, että paikat on ja pysyy täynnä ja toiminta on taloudellisesti kannattavaa ja voitollista:”
Tarvitaan dialogia – sitä, että omasta nurkasta pyritään kohti yhteistä keskusta.
Yhteinen tilannekuva ja jäsennys tekee haasteista yhteisiä. Ratkaisujen aihiot pääsevät syntymään, kun ollaan kiinnostuneita arjesta ja sen sujuvuudesta on riittävä ymmärrys. Aina ei tarvita ratkaisuja, joskus ymmärrys riittää.
Kannattaa pohtia:
- Kenelle teemme tätä työtä? Keitä ovat esim. vaativaa tukea tarvitsevat asiakkaamme?
- Miksi teemme tätä työtä? Millaisiin asiakkaidemme tarpeisiin ja huoliin haemme ratkaisuja?
- Mitä ovat ne halutut vaikutukset, joita työssämme tavoittelemme (parempaa toimintakykyä, osallisuutta, elämänlaatua, muutoksia toimintakyvyssä)? Millaiseen taloudelliseen tulokseen meidän pitää päästä, jotta toiminnallamme on jatkuvuutta?
- Miten teemme tätä työtä? Millaisia ovat prosessimme, työtapamme ja työvälineemme. Miten tekemisemme nivoutuvat toisiinsa. Miltä toimintamme näyttää, kun sitä katsoo asiakkaamme silmin? Miten paljon meillä menee aikaa sellaiseen sälään ja hukkaan, joka ei tuota arvoa asiakkaillemme?
- Mitä asiakkaamme vaativat meiltä asiakasymmärryksen kannalta, osaamisen ja arjen sujumisen kannalta, oman hyvinvointimme, innostuksemme ja motivaatiomme kannalta sekä oman työkykymme kannalta?
- Millaista esimiestyötä tarvitsemme em. syistä asiakastyömme tueksi?
Jyri Juusti toimii työeläkeyhtiö Varmassa työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Työssään hän haluaa auttaa asiakasyrityksiään uudistumaan ja niiden työntekijöitä jatkamaan työelämässä sairauksienkin kanssa. Asiakastyönsä ohella Jyri seuraa sote-kentän kehitystä myös kahden sote-organisaation hallituksesta käsin.
