Älä usko sokeasti leanin ylivoimaan

Hahmota iso kuva ja sukella arkeen. Ryhdy sujuvoittamaan vasta sitten, kun olet määritellyt tavoiteltavan toimintakonseptin.

Erinomainen laadun parantamisen menetelmä lean tekee tuloaan terveydenhuollon organisaatioihin. Ikäväkseni joudun toteamaan, että tuloksena voi pahimmillaan olla entistä enemmän päällekkäistä työtä ja aiempaa pitempiä läpimenoaikoja, vaikka tavoite on aivan päinvastainen. Epäonnistuneen lean-projektin taustalta löytyy usein vauhtisokeutta ja sinisilmäisyyttä sekä katseen rajoittamista liian kapealle alueelle. Toki ymmärrän kovien tehostamispaineiden stressaamaa osastonhoitajaa, joka kutsuu lean-asiantuntijan miettimään ratkaisua potilaiden alkuhaastatteluajan puolittamiseksi, mutta jos samalla ei kyseenalaisteta koko hoitoketjua, kallis konsulttipalkkio voi valua Kankkulan kaivoon.

Varsinainen ongelma saattaa piillä jossain aiemmassa hoitoketjun linkissä, esimerkiksi hoidon suunnittelussa ja lähetteen käsittelyssä, ja jos sitä ei tunnisteta, ponnistelu alkuhaastattelun sujuvoittamiseksi on turhaa.

Tämän hetken lean-hypessä tuntuu unohtuvan se tosiasia, ettei työtä voida kehittää, ellei nykytilaan perehdytä kunnolla. Saatetaan esimerkiksi ryhtyä hiomaan vuosikymmenten varrella rutiineiksi muodostuneita yksittäisiä vaiheita kiinnittämättä huomiota lainkaan siihen, miten koko prosessi pitäisi ajatella uusiksi.

Haluankin korostaa sitä, että teollisuuden liukuhihnoille kehitetty lean on erinomainen työkalu, kunhan tunnistetaan tarkasti, mitä on syytä kehittää. Koska palveluja tuotetaan monen yksikön ja ammattilaisen voimin, on tärkeää tunnistaa koko hoitoketjun nykytila.
Entä miten nykyiset työtavat saadaan esille? On sukellettava arkeen! On tutkittava, havainnoitava ja haastateltava, on otettava valokuvia ja tallennettava tilanteita videolle. Tarvitaan konkreettista arjen aineistoa, jota tutkimalla työyhteisö tunnistaa kehittämisen kohteet.

Kriittisen tarkastelun tuloksena saatetaan havaita monet vaiheet jopa täysin turhiksi. Tai sitten oivalletaan, että työtä olisi fiksua jakaa uudella tavalla, uusien kumppaneiden kanssa. Konkreettinen esimerkki tällaisesta ovat kaihileikkaukset, jotka aiemmin kuormittivat erikoissairaanhoitoa.
Nykyään kaihileikkaukset ovat osa avoterveydenhuoltoa, ja operaatioita tehdään yksityisillä lääkäriasemilla. Samalla kun erikoissairaanhoidon resursseja vapautuu kaihia hankalampien sairauksien hoitoon, potilaille tulee mahdollisuus valita ja päästä hoitoon aiempaa nopeammin.

Kirjoittaja, FT Kirsi Koistinen työskentelee Vervessä konsultointitoiminnan johtajana. Sekä tiimejä että yksilöitä valmentava Verve kulkee rinnalla silloin, kun organisaatiossa tarvitaan monitieteellistä, tehokasta ja käytännönläheistä sparrausta toiminnan uudistamiseen. Verve on valtakunnallinen työyhteisöjen kehittäjä, jolla on toimipisteet Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Oulussa, Porissa, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa.
www.verve.fi

Edellinen artikkeliIkääntyneiden etäpalveluiden kasvuyritys pääsi valtioneuvoston nettisivuille: ”Täytyy muuttaa kassavirraksi”
Seuraava artikkeliSote-orkesteri ei toimi ilman yhteistyötä ja luottamusta