Suomessa C-hepatiitin tautitaakka on varsin suuri väestömäärään suhteutettuna. Tartunnan saaneita on noin 22 000, ja tuhat uutta tartuntaa tulee vuosittain. Suomi on myös sitoutunut WHO:n tavoitteeseen eliminoida sairauden leviäminen vuoteen 2030 mennessä. Se edellyttää, että 80 prosenttia infektioista hoidetaan, jotta tautitaakka pienenee ja kuolleisuus vähenee.
Uudella lääkehoidolla sairauden voi parantaa helposti, eikä sillä ole ikäviä sivuvaikutuksia, kuten aiemmin käytetyllä interferonihoidolla. HUS:ssa lääkäri ja hoitaja koordinoivat jo THL:n tekemää hoitopolkua ja hoidon siirtämistä vaiheittain perusterveydenhuoltoon. On kuitenkin tärkeää lisätä tietoisuutta hoitomuutoksesta sairastuneille sekä hoitohenkilöstölle, jotta kaikki kantajat saataisiin mahdollisimman pian hoidon piiriin. Nyt olisi aika päättää, miten koulutusta lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle voidaan järjestää.
Munuais- ja maksaliitto on huolissaan siitä, että kaikki hoitoa tarvitsevat eivät saa hoidosta tietoa. Tällä hetkellä korvaushoitopotilaiden pitäisi jo olla hoidon piirissä, mutta hoitopolun jalkauttaminen on vasta alkanut muutamilla kokeiluilla. Sairastuneet ovat epätietoisia, miten pääsisivät hoidon piiriin. Joissakin kaupungeissa hoitopolun jalkauttaminen on vasta alkanut, eikä kunta ole välttämättä varannut rahoitusta hoidon ja testauksen laajentamiseen.
***
Kunnissa pitää miettiä, missä järjestyksessä eri potilaita hoidetaan, ja miten lisätään testausta ja ennalta ohjausta niin, että uusien sairastuneiden määrä lähtee laskuun. Tietyissä kunnissa on jo paljon kantajia, joten tiedon jakamista pitäisi kohdentaa aluksi juuri niihin. Nyt olisi aika päättää, miten koulutusta lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle voidaan järjestää.
Kuntapäättäjille pitää lisätä tietoa, miksi C-hepatiitin ennaltaehkäisy ja hoito kannattaa ja on kustannusvaikuttavaa.
Tietoa pitää jakaa myös sairastuneille ja riskiryhmässä oleville. Osalla sairastuneista on väärää tietoa tartuntatavoista, käytetyistä lääkkeistä ja niin edelleen, sillä joka vuosi tulee yli tuhat uutta diagnoosia, eikä Munuais- ja maksaliitolla ole rahaa tiedottamiseen. Osa sairastuneista pelkää lääkkeitä interferonihoidon sivuvaikutusten takia, eikä tiedä, että uusi lääke on erittäin hyvin siedetty ja tehokas.
Tieto C-hepatiitin tartuntatavoista suuren yleisön joukossa on täysin riittämätöntä. Infektion saa useimmiten veriteitse, joten pistettävien huumeiden käytön lisäksi kaikki ihon lävistäminen, tatuoinnit ja suojaamaton seksi ovat tartuntareittejä, ja myös satunnainen huumekokeilija voi saada tartunnan. C-hepatiittiin ei myöskään ole rokotetta, vaikka hepatiitti A:han ja B:hen sellainen on. 20-24-vuotiaat ovat iso riskiryhmä, joten tietoa täytyy ehdottomasti saada myös kouluterveyden- ja työterveyshuoltoon.
Asiantuntija: Maksa- ja munuaisliiton toiminnanjohtaja Sari Högström
Sidonnaisuudet: Ei sidonnaisuuksia.
Blogi on osa C-hepatiitin koulutusta asiantuntijoille. Koulutusaineiston on tuottanut Bonnier Business Forum ja se on julkaistu Netlääkäri.Pro-verkkopalvelussa. Gilead on tukenut taloudellisesti koulutuksen tuottamista.
