Digitaalisuus ja tiukka sote-lainsäädäntö törmäsivät Socialan toimiessa palveluintegraattorina – Tampere joutui tekemään sopimukset erikseen

Alustapalvelu Sociala Oy julkaisi ensimmäisen version alustastaan keväällä 2021. Se on kehittänyt sosiaalipalveluiden digitaalista asiointia yhdessä yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin asiakasohjaajien, kotihoidon ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Alusta voitti Tampereen Kotitorin laajan kilpailutuksen viime vuonna, ja Socialan alustan kautta integroitiin sosiaalialan palveluita 11 kuukautta.

Keväällä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi päätöksen, jossa se ei hyväksynyt Socialaa sote-palveluntuottajaksi. Kiista onkin hyvä esimerkki digitaalisten palveluiden kehityksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön yhteentörmäyksestä.

Socialan toimitusjohtaja Hanna Hauta-aho tyrmistyi avin tulkinnasta ja vei asian hallinto-oikeuteen, joka ei ole vielä antanut päätöstään.

– Haluamme puida asian läpikotaisin, hän sanoo.

Sociala osallistui Tampereen Kotitorin kilpailutukseen Tammenlehväkeskus Oy:n ja Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n kanssa ryhmittymänä. Hanna Hauta-aho sanoo, että ryhmittymämalli on ollut hankintalainsäädännön mukainen jo vuosia, mutta se ei kelpaa aville. Tampereen kaupungin hankintapäällikkö Virva Palomäki sanoo, että ryhmittymämallilla on hankintoja tehty aiemminkin.

– Suomessa on harvoja yksityisiä yrityksiä tai järjestöjä, jotka pystyvät vastaamaan yksin hyvin monimutkaisiin asiakastarpeisiin. Tällaisia ryhmittymiä meidän pitäisi oppia tekemään enemmän, jotta voisimme palvella paremmin julkista sektoria ja asiakasta, Hanna Hauta-aho kommentoi.

Avi kiinnitti huomiota alihankintaketjuun ja valvontaan

Avin päätös perustui siihen, että Alustapalvelu Socialan malli toimia palveluintegraattorina ei ole yksityistä sosiaalipalvelua koskevan valvonnan mukainen (HE 302/2010). Se huomautti, että pitkissä alihankintaketjuissa vastuukysymykset voivat jäädä epäselviksi.

Sociala oli kilpailuttanut yritykset ja järjestöt, jotka tarjoavat palveluitaan Tampereen Kotitorille. Tampereen kaupunki ei ollut suorassa sopimussuhteessa palveluntuottajiin.

– Me olimme tehneet kymmenien kilpailuttamiemme palveluntuottajien kanssa sopimukset, joissa vastuut on jaettu. Kaikilla palveluntuottajilla on omat lain edellyttämät sote-ammattilaiset vastuuhenkilöinä, ja yritykset ovat rekisteröityneet palveluntuottajiksi erikseen, Hauta-aho sanoo.

Avi katsoo, että Sociala palveluintegraattorina vastaa kokonaisuudessaan palvelutuottajaverkoston tuotannon laadun, valvonnan sekä sopimuksen mukaisuuden seurannasta ja raportoi kaupungille. Siksi se pitäisi myös rekisteröidä yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien Valveri-rekisteriin.

Aluehallintovirasto kuitenkin totesi Tampereen kaupungille keväällä antamassaan päätöksessä, että ”rekisteröintiä ei voida Alustapalvelu Sociala Oy:lle myöntää, mikäli sen palveluksessa ei ole riittävästi sosiaali- ja terveysalan koulutettuja ammattihenkilöitä ja heillä ei ole riittävää osaamista kyseiseen tehtävään”. Avi katsoi, että ”Sociala Oy:llä ei ole toimintaedellytyksiä ilmoitettuihin sosiaalihuollon palveluiden tuottamiseen eikä palveluita voida näin ollen rekisteröidä.”

Hauta-ahon lisäksi Socialassa toimii kaksi palvelupäällikköä. Vastuuhenkilöillä on sotealan koulutus ja johtamisosaamista, mutta avi katsoi, ettei se ole riittävä vastuuhenkilönä toimimiseen.  Tampereen kaupungin joulukuussa antaman lausunnon mukaan Sociala ja nimetty vastuuhenkilö täyttävät lain edellytykset.

– Minusta tiukka regulaatio estää digiloikkaa, jota tarvitsemme. Olen ymmälläni siitä, miksi tämä on näin vaikeaa, Hauta-aho sanoo.

Tampere halusi turvata palveluiden jatkumisen

Tampereen kaupunki ja Sociala päättivät sopimuksensa kesällä. Sen jälkeen Tampere teki suorahankinta-sopimukset kaikkien palveluntuottajien kanssa erikseen, myös Socialan kanssa, joka nyt huolehtii alustapalvelusta. Tampere teki sopimukset samojen palveluntuottajien kanssa, jotka olivat Socialan ryhmittymässä mukana.

– Asiakkaille on haluttu turvata palveluiden jatkuvuus samanlaisena. Lisätyötä ja lisäkustannuksia on luonnollisesti aiheutunut, kun yksi sopimus muuttuu useaan erilliseen sopimukseen, Tampereen kaupungin vs. sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja Leena Viitasaari

Tampereen Kotitorin palveluista valmistellaan myös uutta kilpailutusta, joka on tulevaisuudessa Pirkanmaan hyvinvointialueen tehtävänä.

”Integraattoria tarvitaan monimutkaisessa maailmassa”

Socialan alustalla on hoidettu yli 5000 asiakkaan palvelupolkua kuukaudessa. Alusta sisältää siivous-, kauppa- ja ateriapalveluita, turvapalvelut, mittavan hoitajavuokrauksen, neuvonta- ja ohjauspalvelukokonaisuuden. Tavoitteena on ollut, että asiakas saa yhdestä paikasta tietoa yksityisistä, julkisista ja kolmannen sektorin palveluista kotona asumisen tueksi. Asiakkaina on ollut myös ikäihmisiä, jotka hakevat päivä- tai ystävätoimintaa.

Eniten alustaa ovat käyttäneet Tammenlehväkeskuksen palveluohjaajat. He hoitavat noin 1500 asiakasta kuukaudessa joko digitaalisten kanavien kautta tai fyysisesti Kotitorilla.

Palveluohjaajat ovat ratkaisukeskeisesti ja asiakaslähtöisesti toimivia sote-alan ammattilaisia. Asia voidaan ratkaista chatissa, sähköpostitse, puhelimessa tai asiakas voidaan ohjata eteenpäin.

– Palveluohjaajat voivat jakaa tietoa keskenään alustalla. Saamme alustan kautta kaiken tiedon ja raportoinnin. Lisäksi alustaa ovat käyttäneet Tampereen kaupungin asiakasohjaajat ja sosiaalityöntekijät, jotka tilaavat kotona asumisen tukipalveluita Olemme räätälöineet sinne asiakasohjaajille oman portaalin, jonka avulla he voivat kommunikoida muiden ammattilaisten kanssa, Hanna Hauta-aho kertoo.

Alustalla toimii sopimuskumppaneita, jotka tuottavat hoitajavuokrausta. Sen kautta sovitaan hoitaja noin tuhanteen työvuoroon kuukaudessa. Tampereen kaupungin kotihoito voi tilata alustalla hoitajan työvuoroon, jonka henkilövuokrausyritykset ottavat alustalta resursoitavaksi ja etsivät työvuoroon sopivan hoitajan.

– Integraattorimalli on sellainen, jota kompleksisessa maailmassa tarvitaan. Tällaisten asiakasmäärien ja yhteensovitettavien palveluiden käsittelemiseen on pakko olla alusta. Teknologia mahdollistaa, että saamme kerättyä asiakasprosesseista dataa, jota voidaan käyttää tiedolla johtamiseen. Tiedämme esimerkiksi useiden kuukausien päähän, millaisia tilauksia Tampereen kotihoito tarvitsee, Hauta-aho sanoo.

Tampereen Kotitorin palveluintegraattorin hankinnan koko kilpailutuksen arvo neljän vuoden ajalle oli 80 miljoonaa euroa, johon osana kuuluu alusta.

Haastattelujen lisäksi jutun lähteinä on aluehallintoviraston päätös ja Tampereen kaupungin lausunto. 

kuva: Shutterstock

Edellinen artikkeliKaiku Health ja Novartis laajentavat yhteistyötään – Melanoomapotilaille kehitettiin räätälöity digiohjelma
Seuraava artikkeliLehtileikkeet: Koronalääke Paxlovidia on käytetty Suomessa vain vähän