Ei tullut sote-vaaleja, tuleeko strategia?

Kun sote-ratkaisu kaatui, uskottiin edessä olevan kiihkeät sosiaali- ja terveysvaalit. Toisin kävi. Vaalikeskustelua ovat hallinneet turvallisuuspolitiikka ja talous, miten saadaan vienti vetämään? Sote-teemoja on esitetty valtajulkisuudessa perinteiseen tapaan: kaikille palveluja!

Vaalikamppailun loppumetreillä vahvana sote-teemana on noussut esiin näkemys työterveyshuollosta rikkaiden ohituskaistana. Kahden miljoonan suomalaisen nimittäminen rikkaiksi on ehkä toimivaa vaaliretoriikkaa, mutta itse asiaa, terveydenhuollon tasaveroista saatavuutta, ei työterveyshuollon lakkauttaminen vie piiruakaan eteenpäin.

Konkreettisia esityksiä palveluiden saatavuuden parantamisesta ja kustannusten karsimisesta on nähty harvoin. Sellaisena voi pitää pääministeri Alexander Stubbin Helsingin Sanomien tentissä esittämää ajatusta isotuloisimpien Kela-korvausten karsimisesta.

Vastaavia konkreettisia keinoehdotuksia olisi mielellään kuullut enemmänkin. Kun keskusta johtaa kisaa selvästi ja maakuntamalli tiedetään puolueen tavoitteeksi, niin ovatko tulevat hallitusneuvottelut ohjanneet myös sote-keskustelun uusien ehdotusten esittämisen sijasta varovaiseen peesaamiseen?

Hallituskelpoisuus ei kuitenkaan synny vain vaalipäivän sijoitusnumerosta. Ykkösen ja kakkosen valta ei ole automaatti. Konsensusta kaipaavassa maassa tärkeämpää on se, millaisia puolueiden ohjelmallisia tavoitteita hallituksen strategialinjauksissa yritetään sovittaa yhteen. Hallituksen voi muodostaa myös suurimman ja kolmanneksi suurimman puolueen varaan, kuten vuonna 1999.

Kenen sote-politiikka istuu parhaiten keskustan linjauksiin? Siitä ei vaalikeskusteluissa ole syntynyt selkeää kuvaa. Kun asemaansa varmistellut keskusta ei ole liputtanut aktiivisesti maakuntamalliaan, niin muillakaan ei ole ollut paineita ottaa näkyvästi kantaa sote-perustaan.

On huolestuttavaa, jos sote-pohjasta ei synny selkeää näkemystä tulevan hallituksen strategialinjaukseen. Aalto-yliopisto, Sitra ja Kainuun sote ovat näyttäneet selvästi, että alalla on mahdollisuus miljardin säästöön, jos asioita ryhdytään hoitamaan järkevämmin. Mikä olisi enemmän hallituksen strategista linjausta vaativa asia tällä hetkellä?

Merja Aura

Edellinen artikkeliLäpinäkyvyyspuheesta tositoimiin
Seuraava artikkeliMiksi palvelusetelit eivät yleisty?