Hoiva-alan työvoimahaasteet on ratkaistava nyt!

Sosiaali- ja terveysalalla on edessään historiallisen suuri muutos. Jo pelkästään rakenteellisesti muutos on valtava, koska se sisältää lukuisia yksityiskohtia kiinteistöjen vuokraamisesta ja ict-järjestelmistä aina ateriapalvelujen hankintasopimuksiin.

Hyvinvointialueiden väliaikaiset valmistelutoimielimet (vate) käyvät parhaillaan läpi kymmeniätuhansia kunta- ja kuntayhtymien tekemiä, sote-alaan vaikuttavia sopimuksia. Rakenteellisten muutosten lisäksi sote-uudistus tarkoittaa uutta työnantajaa lähes 200 000 sote-alan ammattilaiselle.

Uuden työnantajan palvelukseen siirtyminen ei työntekijöille välttämättä heti näy muuna kuin työnantajan nimen vaihtumisena. Asia on kuitenkin hyvin merkittävä.

Osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman löytäminen on ollut sote-alan haasteena jo pitkään. Koronapandemia nosti pinnan alla muhineet ongelmat päivänvaloon. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on ollut huolissaan alan tilanteesta jo vuosia.

Suomi käyttää sote-palveluihin ja erityisesti vanhuspalveluihin rahaa paljon vähemmän kuin muut Pohjoismaat. Se näkyy työntekijöiden työuupumuksena ja halukkuutena vaihtaa alaa. Alan veto- ja pitovoima on tällä hetkellä heikko. Siihen meillä ei ole varaa.

Sen sijaan meillä täytyy olla varaa huolehtia siitä, että hoitajat, välinehuoltajat, laitoshuoltajat tai hoiva-avustajat haluavat ja jaksavat tehdä työtään myös uusilla hyvinvointialueilla. Sote-alan ammattilaiset huolehtivat, että asiakkaat saavat parasta mahdollista hoitoa. Sote-alan työnantajien on huolehdittava siitä, että työntekijät voivat hyvin.

Pelkästään palkankorotukset eivät enää riitä

Kun ympärillä tapahtuu muutoksia, ihmiset arvioivat herkemmin myös omaa elämäntilannettaan. Kun työnantaja vaihtuu, on helppo miettiä, jatkaako itse samassa työpaikassa tai edes samalla alalla.

Uusilla hyvinvointialueilla on tuhannen taalan paikka päättää, millaisia työnantajia ne haluavat olla. Miten ne pitävät kiinni olemassa olevasta sote-työvoimasta, miten houkuttelevat alalle uusia tekijöitä? Tammikuun 2022 aluevaaleissa ratkaistaan, millaisia työnantajia ja sote-palvelun tuottajia hyvinvointialueista tulee. Ammattiliitto JHL on kirjannut jhl.fi/aluevaalit -sivulle yhdeksän tärkeää tavoitetta, jotka ovat olennaisia hyvinvointialueiden toiminnan onnistumiseksi.

Rahalla on merkitystä, vaikkakaan se ei yksin asioita korjaa. Työelämässä yksi arvostuksen mittari on palkka. Jos palkka laahaa jatkuvasti jäljessä, ei pelkkä olalle taputtelu lämmitä. Hoiva-alan palkat on saatava kuntoon pikaisesti. Kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa, saman työnantajan palveluksessa työskentelee samaa työtä tekeviä ammattilaisia, jotka saavat työstään erisuuruista palkkaa. Se ei ainakaan työhyvinvointia paranna. Samaa työtä tekevien työntekijöiden palkkojen on oltava samansuuruisia. Siksi palkkaharmonisointi on tehtävä niin pian kuin mahdollista.

Lukemattomat selvitykset ovat osoittaneet, että sote-aloilla työ koetaan tällä hetkellä liian kuormittavaksi. Sitä kuormaa ei yksistään työstä saatava palkka hyvitä. Kun työ on raskasta, alalta hakeudutaan pois. Huonon maineen takia uutta työvoimaa on vaikea saada ja työ muuttuu entistä kuormittavammaksi. Kierre on valmis.

Mitä muuta pitää korjata?

Työntekemisen malleja on voitava arvioida avoimin silmin. On uskallettava kokeilla laajemmin autonomista työvuorosuunnittelua, eli antaa työntekijöiden osallistua omaan työvuorosuunnitteluunsa. Otetaan henkilöstö mukaan miettimään, miten työ voidaan tehdä parhaiten, tai miten teknologiasta saadaan paras mahdollinen hyöty. Kyse on pitkälti hyvästä johtamisesta ja siitä, että uskalletaan luottaa työntekijöihin.

Myös henkilöstörakennetta pitää voida tarkastella ja kohdentaa resurssit oikein. On muistettava, että sairaanhoitajien, lähihoitajien ja sosionomien lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelee lukematon määrä muita ammattilaisia, joiden työpanosta tarvitaan. Heidän työnsä on jo itsessään tärkeää, mutta he myös tekevät mahdolliseksi sen, että muut ammattilaiset voivat keskittyä omaan työhönsä.

Sote-alan tehtävärakenne on muuttunut vuosien ja vuosikymmenten saatossa moneen kertaan. Nyt on aika tarkastella rohkeasti ja kriittisesti vastaako henkilöstörakenne ja tehtävät sitä, mitä työ edellyttää.

Suomea uhkaa tulevaisuudessa työvoimapula. Jos sote-alalle halutaan jatkossakin osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa, on työn tekeminen alalla tehtävä houkuttelevavaksi nyt!

Kirjoittaja Sari Bäcklund on sosiaali- ja terveydenhuoltoon perehtynyt erityisasiantuntija ammattiliitto JHL:ssä. Hänen työnsä liittyy sote-palvelujen järjestämiseen ja  ammatillisiin kysymyksiin.

Edellinen artikkeliHoivatiloille valmistui kuusi uutta kiinteistöä kolmen viime kuukauden aikana.
Seuraava artikkeliOululainen Medanets kumppanuuteen ranskalaisen Enovacomin kanssa kehittämään mobiililähtöistä terveydenhoitoa