Hoivaajien ahkerat apulaiset Paro, Zora ja Nao

 Kategoria Asiantuntijablogi

Uudet väsymättömät robotti-työkaverimme ovat ilmestymässä tulevaisuudessa myös hoiva-alan työpaikoille. Palvelurobotiikalla haetaan ratkaisuja palveluiden ja tuotteiden innovointiin sekä hyvinvointipalvelujen uudistamiseen erityisesti ikääntyneen väestön tarpeita ajatellen. Suomen Akatemia resursoi aiheeseen liittyvää ROSE-hanketta kolmella miljoonalla eurolla.

Hoiva digitalisoituu

Käytäntö on osoittanut, että monia merkittäviä asioita tapahtuu pitkälti odottamatta. Esimerkiksi pankkitoiminta tai valokuvaaminen digitalisoituivat muutamassa vuodessa tai pakolaisvirrat yllättivät Euroopan. Tiedämmekö miten hoivakulttuuri tulee muuttumaan?

Hoiva-ala on erittäin työvoimavaltainen. Suomen työllisestä työvoimasta oli sosiaali- ja terveysalalla vuonna 2014 noin 17 prosenttia. Ala on ollut maamme suurin työllistäjä vuodesta 2009 lähtien. Osa työstä on rutiinien hoitamista, logistisia tehtäviä ja samanlaisina päivästä toiseen toistuvia käsin tehtäviä töitä. Esteitä sille, että vaikkapa tavaroiden kuljettamisesta, lääkkeiden jakelusta tai informaation varastoinnista huolehtisikin kone, ei itseasiassa ole.

Koneiden tai robottien kyky auttaa ei rajoitu rutiineihin. Jo nyt on olemassa syväoppivia ja vuorovaikutukseen kykeneviä niin sanottuja läsnäolorobotteja, jotka kykenevät täydentämään asiakkaan kommunikointikykyä oman toimintakyvyn heikennettyä.

Robotit voivat auttaa ongelmien ratkaisussa

Pitkän aikavälin talouskasvu selittyy valtaosin tuottavuuden nousulla. Se voi perustua esimerkiksi uusiin tuotantotapoihin. Maailmassa onkin tällä hetkellä keksijöitä, tutkijoita ja kehittäjiä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Toisaalta maailman väestö vanhenee ja kaikilla länsimailla on suurena haasteena löytää keinot heikkenevän huoltosuhteeseen. Voisivatko robotit osaltaan tukea tuottavuuskehitystä siten, että hoivaa pystyttäisiinkin tarjoamaan aikaisempaa useammalle?

Tähän mennessä suomalaisessa hoivakeskustelussa on enemmän tai vähemmän vieroksuttu robotteja kylminä koneina ihmisten välistä vuorovaikutusta vaativassa hoivatyössä. Monissa kannanotoissa pelätään työpaikkojen katoavan ja ihmisten yksinäisyyden lisääntyvän.

Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että työpaikat vähenisivät. Jos jokin hoivan rutiinityö poistuu, niin tilalle tulee uusia tehtäviä. Työn kokonaismäärä tulee kaikesta huolimatta kasvamaan, koska palvelutarpeiden lisääntyminen on varsin suurta. Robotit voivat lisätä osaltaan työn tuottavuutta ja hoitaa uupumatta vaikkapa nostamiseen liittyviä fyysisesti raskaimpia töitä.

Miltä näyttää pienen Suomi-nimisen kansallisvaltion tulevaisuus?

Suomessa elää ennusteiden mukaan 2 100-luvulla eli vajaan 80 vuoden kuluttua yli 20 000 yli 100-vuotiasta kun heitä tällä hetkellä on alle 800. On todennäköistä, että hoivan robotisaatio ei tule etenemään merkittävästi lähivuosina mutta on varmaa, että erilaiset digitalisaatiota ja oppimista hyödyntävät koneet tulevat olemaan osa työntekoamme tulevien vuosikymmenten aikana.

Oman pienen maamme talouden ja kulttuurin kehitys on sidoksissa globaaleihin megatrendeihin. Niistä ainakin väestön vanheneminen on sivuuttamaton tosiasia.
Me suomalaiset olemme pieni kansa, joka ei merkittävästi pysty muuttamaan maailman megatrendejä ja kehitystä. Meidän on siis aika suunnata energiamme digitalisaation ja robotisaation vastustamisesta niihin asioihin, jotka tulevat auttamaan meitä, lisäämään hoivatyömme tuloksellisuutta ja auttamaan asiakkaitamme.

Aino Närkki

Kirjoittaja on Hyvinvointialan liiton elinkeinoasioiden johtava asiantuntija.

Säästöjä, tehokkuutta, älysairaaloita ja läppäreitä – huomisen hoiva itsepalveluna?
Terveys 2017 - Joko nyt vihanneksia, vihreää ja valinnanvapaus

Hae sivustolta: