Ihmiset onnistuneen sote-uudistuksen keskiössä

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää marraskuussa 2021 poikkihallinnollisen strategisen ohjelman sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden varmistamiseksi. Alan kehityksen kannalta tuoreen poikkihallinnollisen ohjelman tulisi nostaa työntekijäkokemus ja johtaminen alan kehittämisen keskiöön.

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on valtavan muutosjohtamisen haasteen edessä, kun sote-palveluiden järjestäminen, tuottaminen ja rahoitus siirtyvät uusille hyvinvointialuille vuoden 2023 alusta. Uusien hyvinvointialueiden henkilöstöksi siirtyy Valtiovarainministeriön arvion mukaan 173 000 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen työntekijää, Kevan mukaan kaiken kaikkiaan yli 260 000 työntekijää.

Median antaman kuvan ja useiden tutkimusten perusteella henkilöstö on kaikkea muuta kuin hyvinvoiva historialliseen muutokseen lähdettäessä. Tehyn tuoreen tutkimuksen mukaan lähes 90 % hoitajista on harkinnut alan vaihtoa.

Edessä on valtava johtamisen haaste, sillä muutokseen lähdetään työntekijöiden sitoutumisen ja hyvinvoinnin näkökulmista pohjakuopista. Lisäksi muutosten johtaminen on tutkimusten valossa erityisen vaikeaa. Harvard Business Review’n aineiston mukaan noin 22 % muutoshankkeista onnistuu. Muutosjohtamisen asiantuntija John Kotterin arvio taas on, että 70 % muutoshankkeista epäonnistuu. Edellä mainitut luvut vastaavat verrattain Accenturella tutkimuksissamme saatuja tuloksia, jotka osoittavat että 85 % epäonnistumisista johtuu organisaatiodynamiikan haasteista.

Muutoksen onnistunut läpivienti vaatii kolmesta osa-alueesta huolehtimista: näkemystä ja osaamista muutoksen johtamiseen, työntekijäkokemukseen panostamista sekä työntekijöiden perusasioiden laittamista kuntoon.

Näkemyksellinen muutoksen johtaminen

Ennakoivaan analytiikkaan pohjautuvan menetelmän (Transformation GPS) mukaan muutoksen onnistumiseen ja sille asetettujen hyötyjen toteutumiseen vaikuttavat kaikkein eniten visio ja usko johdon viestimän tulevaisuuden suuntaan, luottamus johtoon sekä järjestelmien ja prosessien toimivuuteen. Muutostilanne on täten ensisijaisesti johtajuuskysymys, jossa tarvitaan osaavat ihmiset johtamaan tiimejä, motivoimaan ja näyttämään suuntaa. Peilaten tähän, on ajankohtaista tarkastella, kuinka sote-alalla on panostettu johtajuustaitojen kehittämiseen ja esihenkilötyöhön.

Työntekijäkokemus sote-alalla

Työntekijäkokemuksesta tulisi puhua enemmän sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulan ja käynnissä olevan nopean muutoksen vuoksi. Työntekijä- ja muutoskokemuksen ydin on tunnistaa erilaisten ihmisten ja työntekijäryhmien yksilölliset tarpeet, toiveet, kuormitustekijät sekä uran ja elämän varrelle mahtuvat merkitykselliset hetket. Kiteytettynä, organisaatiot, joissa työntekijäkokemukseen on panostettu, saavat houkuteltua ja pidettyä parhaat työntekijät.

Työn merkityksellisyys ei riitä, jos perusasioita ei hoideta kuntoon

Perusasioita voi lähestyä kahdesta näkökulmasta. Toisaalta kyse on aidosti tarpeesta nostaa palkkoja, jolloin keskeiseksi kysymykseksi nousee, mitä taloudellisissa laskelmissa otetaan huomioon. Jos tarkasteluun otetaan mukaan jatkuva uusien työntekijöiden rekrytoiminen, sairauspoissaolot, hoitovirheet ja alan vaihtajat, tulee hieman korkeamman palkan maksaminen nopeasti edullisemmaksi vaihtoehdoksi. Korkeampi palkka ei kuitenkaan riitä, jos muut työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät eivät ole kunnossa.

Johtamisen ytimessä on työhyvinvoinnin kokonaisvaltainen ymmärtäminen. Voisiko hyvinvointialueisiin siirtyminen ja sote-uudistus olla uusi mahdollisuus rakentaa organisatorista ja työntekijöiden hyvinvointia kestävämmälle pohjalle?

Reetta Penttilä

Kirjoittaja on muutosjohtamisen asiantuntija Accenturella.

Edellinen artikkeliLääkäreiden työn suunnittelu on rikki – näin sen voi korjata
Seuraava artikkeliLehtileikkeet: Bayer palkittiin investoinneistaaan Suomessa, Nightingale pilotoi tuotteitaan Japanissa, Esperi laajenee Kontiolahdess