Kannattaako Kela-korvausten vipuvaikutus heittää roskiin?

Monikanavarahoituksen uudistamisen yhteydessä pohditaan myös yksityislääkärikäyntien Kela-korvausten tulevaisuutta.

Kelan maksamien lääkärikäyntien korvaukset ovat olleet yksi kuuluvimpia aiheita terveyspoliittisissa keskusteluissa. Pitääkö korvauksia maksaa vai ei? Tuetaanko niillä vain varakkaiden yksityislääkärikäyntejä?

Kelan erikoistutkija Timo Hujasen mukaan Kela-korvauksien vipuvaikutus terveyspalveluiden rahoituksessa on tuntuva. 90 miljoonan euron julkisella Kela-rahoituksella saadaan miljardin edestä terveyspalveluja, kun työterveyshuollon, kotitalouksien asiakasmaksujen ja vakuutusten kautta ohjautuu rahaa palveluihin.

Eikö tämän koneen olisi hyvä toimia myös jatkossa?

Äärinäkökulmana poliittisessa keskustelussa on esitetty se, että yksityisen sektorin lääkärikäyntejä ei pitäisi tukea lainkaan julkisista rahoista. Käykööt ne, joilla on varaa ja halua.

Käynneistä kolmasosa on kahden erikoisalan vastaanottoja: silmätauteja ja naistentauteja. Palveluita, joita julkinen sektori ei tarjoa – ainakaan tällä hetkellä. Näihin käynteihin Kela-korvausten leikkaukset eivät ole juurikaan vaikuttaneet, vaikka kahdessakymmenessä vuodessa korvaustaso on pudonnut puoleen.

Vuonna 2016 Kela-korvauksia leikattiin merkittävästi. Yksityislääkärikäynneissä näkyy tämän jälkeen pienoinen lasku. Tutkimuksissa on selvinnyt, että pienituloiset jättivät yksityiset vastaanotot. Jäivätkö nämä ihmiset kokonaan vaille hoitoa?

Keskiluokka ja vauraat kansalaiset jatkoivat edelleen yksityisten lääkäripalvelujen käyttöä. Tämän pohjalta voi olla helppo ajatella, että Kela-korvaukset voi poistaa kokonaan, eikä silti synny painetta julkisiin palveluihin. Ne käyvät, joilla on varaa ja halua.

Näin voi olla. Yksityisten lääkäripalvelujen käyttö jatkuu, koska terveys priorisoidaan niin korkealle, että tingitään muusta kulutuksesta. Mutta miten pitkään säilyy hyvinvointivaltiolle elintärkeä veronmaksajien suuren enemmistön veronmaksuhalu? Lääkäripalkkion pieni ”alennus” kassalla on yksi konkreettinen kädenojennus veronmaksajalle ja pienituloisille se merkityksellinen lisä.

Merja Aura, päätoimittaja

Kuvan lähde: THL.

Edellinen artikkeliModerna kehittää rokotettaan torjumaan paremmin koronavirusmutaatioita
Seuraava artikkeliMTV: Heini Pirttijärvi erosi Vastaamon toimitusjohtajan tehtävästä