Käytettävyyden merkitys terveydenhuollon digitalisaatiossa

Terveydenhuollon digitalisaatio konkretisoituu usein uusien tietojärjestelmien hankintana. Terveydenhuollon ammattilaisissa uuden järjestelmän hankinta ei kuitenkaan yleensä herätä varauksetonta ihastusta, sillä monilla heistä on huonoja kokemuksia järjestelmien käytettävyydestä. Ihmisten hoitamisen sijasta ammattilaisten aika uppoaa tietojärjestelmien kanssa painimiseen. Ei ihme että ne herättävät ammattilaisissa vahvoja tunteita.

Monesta tuntuu ehkä uskomattomalta, että terveydenhuollon ammattilaisten aikaa tuhlataan ottamalla käyttöön järjestelmiä, jotka eivät kunnioita heidän työtuntiensa rajallisuutta ja kalleutta. Järkytystä lisää se, että nykyään käytettävyyden merkitys on hyvin tiedostettu ja me kaikki käytämme päivittäin kuluttajapalveluja joiden käytettävyys on loppuun asti hiottu.

Terveydenhuollon digitalisoinnin etenemistä seuranneelle tässä ei kuitenkaan ole mitään kovin yllättävää.

Ammattilaisjärjestelmä toimii eri ehdoilla kuin kuluttajajärjestelmä

Kuluttajille suunnatuille järjestelmille on tyypillistä, että käyttäjä ei tiedä niistä juuri mitään etukäteen eikä kouluttaminen ole mahdollista, järjestelmiä käytetään silloin tällöin tai harvakseen, ja käyttäjien koulutustausta on hyvin vaihteleva. Lisäksi järjestelmiä ei (yleensä) ole pakko käyttää, vaan kuluttajalle on tarjolla vaihtoehtoja.

Ammattilaisjärjestelmille sen sijaan on tyypillistä, että käyttäjille voidaan järjestää käyttökoulutus, järjestelmiä käytetään päivittäin, järjestelmää on pakko käyttää ja käyttäjien koulutustausta on hyvin samanlainen.

Nämä eroavuudet tarkoittavat, että helppokäyttöisyys ja intuitiivisuus ovat kuluttajajärjestelmien menestymisen ehdottomia vaatimuksia, kun taas ammattilaisjärjestelmissä niistä voidaan tinkiä, kunhan järjestelmä tehokkaasti edistää organisaation päämääriä. Käytettävyyden puutteilla on merkitystä ainoastaan siinä mielessä, että ne laskevat tehokkuutta esimerkiksi hidastamalla toimintaa tai nostamalla muutosvastarintaa. Poikkeuksena ovat toki niin vakavat käytettävyyden puutteet, että ne lisäävät hoitovirheiden todennäköisyyttä – sellaisia ei tulisi sallia lainkaan.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö käytettävyyteen kiinnitettäisi huomiota myös ammattilaisjärjestelmissä, mutta niissä käytettävyys vain palvelee tehokkuuden ja turvallisuuden päätavoitteita. Käytettävyyspuutteet, jotka eivät merkittävästi vaikuta käytön tehokkuuteen eivät ole kovin tärkeitä, ja jos tehokkuus ja käytettävyys ovat toistensa kanssa ristiriidassa (esimerkiksi siksi että tehokkuuden nimissä käyttöliittymä on pakattu liian täyteen tietoa helppokäyttöisyyden näkökulmasta), tehokkuus voittaa.

Digitalisointi, käytettävyyden vihollinen?

Terveydenhuollon ammattilaiselle saattaa joskus tulla mieleen ajatus, että digitalisointi pikemminkin hankaloittaa työtä kuin helpottaa sitä. Tähän on kaksi perustavanlaatuista syytä.

Ensinnäkin digitalisointiin kuuluva automaation kasvattaminen vaatii sitä, että tiedot syötetään järjestelmään tietokoneelle helposti ymmärrettävässä muodossa, eikä siinä muodossa, joka on ihmiselle helpoin. Esimerkiksi potilaskertomukseen kirjoitettu vapaamuotoinen teksti on tietokoneen hankala tulkita, ja virhetulkintojen vaara on suuri. Tämä puolestaan tekee potilastietoon pohjautuvan tiedonlouhinnan ja tekoälykehityksen vaikeaksi. Kun ammattilaisia vaaditaan kirjaamaan tiedot niin että oireet, diagnoosit, hoitotoimenpiteet ja -tulokset ovat tietokoneen helposti ymmärrettävissä, järjestelmän käytettävyys vääjäämättä huononee mutta järjestelmä palvelee silti paremmin organisaation päämääriä.

Toisekseen terveydenhuollon digitalisoiminen IT-hankintojen prosesseilla ei pysty luotettavasti arvioimaan edistääkö hankinta todellisuudessa organisaation päämääriä. IT-hankinnassa järjestelmä ostetaan määrittelemällä sille tekniset vaatimukset ja kilpailuttamalla hankinta. Käytännössä järjestelmän käytettävyyttä on kuitenkin vaikea arvioida luotettavasti hankintaprosessin aikana, varsinkin jos järjestelmä mukautetaan asiakkaan vaatimuksiin ja sen vuoksi järjestelmän lopullinen muoto ei ostohetkellä ole edes saatavilla. Käytettävyyden puutteellinen arviointi heijastuu puolestaan tehokkuuteen ja ääritapauksissa myös turvallisuuteen.

Vaikuttavuuden arviointi mittaa myös käytettävyyttä

Digitaalisia järjestelmiä tulisikin arvioida ja hinnoitella terveysvaikuttavuuden perusteella, eli samalla tavoin kuin lääkkeiden hinta määräytyy. Tällöin terveydenhuolto ei osta järjestelmää vaan sen tarjoamaa lisäterveyttä tai kustannussäästöjä, ja tämä vaikuttavuus sekä järjestelmän turvallisuus täytyy todistaa tieteellisin tutkimuksin aivan kuten lääkkeilläkin.

Koska terveysvaikuttavuus mittaa kuinka paljon järjestelmään käytetyllä rahalla saadaan lisäterveyttä, terveydenhuollon organisaatiossa terveysvaikuttavuus on erinomainen mittari sille, kuinka tehokkaasti järjestelmä edistää organisaation päämääriä. Näin ollen se sisältää myös käytettävyyden arvioinnin kriittisimmän osan – onko järjestelmä tarpeeksi käytettävä, jotta sillä voidaan hoitaa potilaita turvallisesti ja tehokkaasti?

Vaikuttavuuspohjainen hinnoittelu poistaa riskit

Järjestelmän toimittajan kanssa on syytä keskustella siitä miten hoitoprosessia tulisi kehittää, jotta uudesta järjestelmästä saadaan suurin hyöty. Toimittajat ovat yleensä tutustuneet laajaan kirjoon erilaisia tapoja käyttää järjestelmää ja heidän asiantuntemustaan kannattaa käyttää hyväksi.

Hoitoprosessiin kohdistuu kuitenkin vaatimuksia monelta taholta, eikä yleensä ole mahdollista mukauttaa sitä ostettavan järjestelmän kannalta täysin optimaaliseksi. Vaikka järjestelmän vaikuttavuutta olisikin tutkittu kattavasti, on olemassa riski että paikalliset erot hoitoprosessissa laskevat järjestelmän käytettävyyttä ja sitä kautta terveysvaikuttavuutta. Tähän voidaan varautua ottamalla käyttöön vaikuttavuuspohjainen hinnoittelu, jolloin järjestelmä ostetaan palveluna, josta maksetaan saavutettujen hoitotulosten mukaisesti. Tällöin, jos järjestelmä ei sovellukaan täydellisesti ostajan hoitoprosessiin ja siitä aiheuttavat käytettävyyden puutteet laskevat hoidon tehokkuutta, tämä korvataan palvelun hinnassa ja toimittajalla on vahva motiivi korjata asia mahdollisimman pian – eikä siitä aiheudu ostajalle lisäkustannuksia.

Digi-HTA arvioi vaikuttavuuden

Vaikuttavuuden osoittavien tutkimustulosten kriittinen arviointi vaatii alan asiantuntemusta. Terveysteknologian ostajien ei kuitenkaan tarvitse olla asiantuntijoita, vaan he voivat tukeutua viralliseen arvioijaan joka Suomessa on kansallinen HTA-koordinaatioyksikkö FinCCHTA.  Digi-HTA-kriteeristö ja arviointiprosessi on kehitetty tämän kansallisen HTA-koordinaatioyksikön toimesta. Toimittajat siis hakevat tuotteelleen Digi-HTA arvioinnin, jonka jälkeen ostaja voi arvioinnin tulosten perustella tehdä hankintapäätöksen. Arvioinnissa järjestelmää analysoidaan vaikuttavuuden, turvallisuuden, kustannuksien, tietoturvan ja tietosuojan sekä käytettävyyden ja saavutettavuuden suhteen, ja arviointiraportti kertoo mitä asioita näillä osa-alueilla ostajan tulisi ottaa huomioon. Ostajan päätettäväksi jää ovatko nämä huomioon otettavat asiat merkityksellisiä vai eivät.

Rohkeasti digitalisoimaan

Huonot kokemukset digitalisoinnista liittyvät yleensä hankittavien järjestelmien puutteelliseen etukäteisarviointiin ja väärään hinnoittelumalliin. Vaatimalla tutkittua terveysvaikuttavuutta, vaikuttavuuspohjaista hinnoittelua ja Digi-HTA arviointia, voidaan varmistaa että hankitut järjestelmät saavuttavat tavoitteensa myös käytettävyyden osalta. Ja kun järjestelmä todistetusti auttaa parantamaan potilaita, on sitä ammattilaistenkin helppo rakastaa.

Oskari Koskimies

Kirjoittaja Oskari Koskimies on digitaalisen terveydenhuollon tietoturvan, tietosuojan ja vaatimustenmukaisuuden asiantuntija. Hän on aiemmin työskennellyt digitaalisen terveydenhuollon parissa suomalaisissa suuryrityksissä ja toimii nyt digitaalisia terapioita kehittävän Orla DTx -kasvuyrityksen tietoturvajohtajana.

Edellinen artikkeliHyvinvointiala HALIn selvityksen mukaan kuntien kilpailutuksissa käytetyt hinnat ovat merkittävästi tuotantokustannuksia alhaisempia
Seuraava artikkeliLehtileikkeet: Hämeenlinnalaisen hoivakodin toiminta järkyttää – myös poliisi tutkii asiaa