Sosiaali- ja terveyspalveluissa uudistumiselle on väistämätön tarve, ja meillä Suomessa on myös erittäin hyvät mahdollisuudet vastata tähän tarpeeseen. Terveysteknologia on jo nyt suurimpia korkean teknologian vientialoja, eli ratkaisuja ja osaamista meillä on. Niiden lisäksi meillä on valmius. Vastikään teettämämme globaalin kyselyn mukaan kuluttajat suhtautuvat yhä avoimemmin erilaisten älykkäiden teknologioiden hyödyntämiseen ja datan jakamiseen terveydenhoidossa. Myös Suomi oli mukana Consumer Survey on Digital Health -kyselyssä ensimmäistä kertaa.
Esimerkiksi itsepalveluun liittyvien teknologioiden hyödyntäminen on lisääntynyt vuosi vuodelta globaalisti. Ihmiset suhtautuvat yhä avoimemmin älyteknologioiden käyttämiseen osana hoitoa, lääketieteellistä konsultointia ja terveydentilan seurantaa. Monilla alueilla kuluttajat ovat jopa odotustensa kanssa edellä: virtuaalihoidossa, robotiikassa ja tekoälyn hyödyntämisessä kuluttajien kiinnostus on suurempi kuin se, mitä terveydenhoito tällä hetkellä heille tarjoaa.
Myös suomalaiset suhtautuvat digitalisaatioon positiivisesti, olemme osittain jopa etujoukoissa. Suomi oli esimerkiksi selkeä ykkönen sähköisten potilastietojen (electronic health records) hyödyntämisessä. 74 prosenttia suomalaisista on tutkinut sähköisiä potilastietojaan, kun kyselyyn osallistuneiden seitsemän maan vastaava keskiarvo oli 33 prosenttia.
Tekoäly on tukiäly
Suomalaiset olisivat kyselyn mukaan myös kaikkein innokkaimpia käyttämään virtuaalisia palveluita. 73 prosenttia suomalaisista haluaisi käyttää virtuaalisia palveluita terveydentilansa raportointiin, kuten verenpaineen ja syketietojen seurantaan, kun vastaajamaiden keskiarvo oli 59 prosenttia.
Suomalaiset haluaisivat käyttää virtuaalipalveluita erityisesti kolmeen asiaan: muistuttamaan terveellisistä elämäntavoista (90 prosenttia), muistuttamaan lääkkeiden ottamisesta (89 prosenttia) ja päivittäisenä tukena sen hetkisen vaivan hoitamisessa (78 prosenttia).
Suomalaisten mielestä virtuaalipalveluiden suurimmat hyödyt olisivat potilaan terveydenhoitokustannusten vähentäminen (66 prosenttia), itselle sopivat aikataulut (56 prosenttia) ja nopeampi diagnoosien saaminen (50 prosenttia).
Suomalaiset suhtautuivat tekoälyn mahdollisuuksiin erittäin avoimesti. Suomalaiset olisivat valmiita esimerkiksi ottamaan verinäytteen itse kotona ja antamaan sen tekoälyn analysoitavaksi (74 prosenttia). Myös erilaisiin virtuaalisiin valmentajiin suhtaudutaan myönteisesti (65 prosenttia).
Enemmistö suomalaisista (65 prosenttia) pitää kätevänä mahdollisuutta, että he voisivat mennä virtuaalilääkärin vastaanotolle ja kolmannes suomalaisista olisi valmis jopa tekoälyn suunnittelemaan leikkaukseen.
49 prosenttia suomalaisista piti tekoälyn valttina nimenomaan sitä, että se ei unohda tai tee virheitä, kun vastaava luku muissa kyselyyn osallistuneissa maissa oli 31 prosenttia. Suomalaisten mielestä robottiavusteisissa leikkauksissa yhdistyvät ihmisen ja koneen vahvuudet. Suomalaisista näin uskoo 70 prosenttia, kun kyselyyn vastanneiden maiden keskiarvo oli 45 prosenttia.
Terveydenhoitosektorin toimijoilla olisi nyt mahdollisuus erottautua tarjoamalla uusia, teknologisesti edistyksellisiä palveluita, jotka vastaavat kuluttajien kysyntään. Tällaiset teknologiat ovat sellaisia, joissa kuluttajat, terveydenhoidon ammattilaiset ja koneet työskentelevät yhdessä.
Kirjoittaja Anna Maksimainen vetää sosiaali- ja terveydenhuollon konsultointitoimintaa Accenturella.
