Kunnat tyrmäävät odotetusti sote-lakiesityksen hallinto- ja rahoitusmallin. Vain harva kunta antaa tukensa hallituksen esityksille Kuntaliiton tuoreessa kyselyssä.
Ehkä pysäyttävin on kuitenkin tämä tieto: 64 % kunnista arvioi, että niillä on erittäin huonot tai ei lainkaan mahdollisuuksia selvitä kunnan vastuulla olevien palvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta, jos sote-uudistus toteutuu hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla. Vain 12 % arvioi selviävänsä velvollisuuksistaan hyvin.
Tämäkö on sote-uudistuksen tarkoitus, romuttaa muut kuntapalvelut ja ajaa suuri osa kunnista taloudelliseen ahdinkoon?
Kunnat olemme me. Lapseni saavat kunnan päiväkodissa erinomaista hoitoa, josta olen todella kiitollinen. Kunta järjestää lapsille peruskoulutuksen, huolehtii teiden kunnossapidosta, tarjoaa meille kaikille kirjasto- ja liikuntapalveluja. En näe näissä palveluissa karsittavaa.
Jos kunnan rahat uhkaavat loppua, säästämisen lisäksi toinen vaihtoehto on nostaa kuntaveroa. Monessa kunnassa sekin on jo nostettu kipurajalle. Asiakasmaksujen korotus taas iskisi kaikkein vähävaraisimpiin ja lisäisi eriarvoisuutta.
Toisaalta kunnissa ja maakunnissa ollaan jo lopen kyllästyneitä sote-uudistuksen odotteluun ja lausuntojen antamiseen. Jos uudistus nyt kaatuu, työ alkaa taas seuraavalla hallituskaudella alusta. Kukaan ei varmasti kiistä sitä, etteikö uudistukselle olisi tarvetta.
Sote-väsymys näkyy myös kansalaisten mielipiteissä. 54 prosenttia haastatelluista vastasi Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa, että heille on samantekevää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään, kunhan hoitoon pääsee.
Tästä huolimatta sote-palvelujen järjestämistapa ei ole samantekevä. Uudistus pitäisi saada maaliin, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.
Virpi Ekholm
