Laadukas tieto: älykkäämpi arki terveydenhuollossa

Omasta kliinisestä työstä on mahdollista saada automatisoitua palautetta. Se edellyttää rakenteisen kirjaamisen käyttöönottoa. Potilastiedolla omaa työtään johtavat terveydenhuollon ammattilaiset ovat etulyöntiasemassa verrattuna niihin, jotka eivät datan mahdollisuuksia hyödynnä.

Kliinisestä työstä saa opiskelu- ja erikoistumisvaiheen jälkeen harvakseltaan palautetta. Omaan potilastyöhön räätälöity ja automatisoitu laaturaportti on konkreettista palautetta omista hoitokäytännöistä. Raportti toimii samalla työkaluna, joka mahdollistaa potilastyön arjessa paljon puhutun ”tiedolla johtamisen”. Esimerkiksi lääkäri pystyy potilastyöhön räätälöidyn laaturaportin avulla arvioimaan oman hoidon vaikuttavuutta verrattuna muihin saman alan lääkäreihin. Lisäksi voidaan havaita mahdollisia muutoksia omissa hoitokäytännöissä verrattuna aiempiin ajanjaksoihin.

Suomalaiset Käypä hoito- ja Vältä viisaasti -suositukset antavat vaikuttavuutta ja laatua heijastavien mittarien valinnalle hyvän pohjan. Valinnoissa on viisasta kuulla myös eri alojen kliinikkojen näkemyksiä. Lisäksi mittareita pitää voida ketterästi päivittää sekä kentän palautteen että toisaalta uuden tutkimustiedon valossa.

Laaturaportti keskustelun pohjana

Oman työn vaikuttavuudesta saatu palaute herättänee vilkastakin keskustelua. Keskustelun syntyminen omien hoitokäytäntöjen vaikuttavuuden ympärillä ja mahdollinen argumentointi valittujen mittarien ominaisuuksista ovat jo sinällään mainio saavutus.

Kun valitut mittarit ovat mielekkäitä, ne kannustavat ammattilaisia arvioimaan, ovatko omat tiedot ja taidot ajan tasalla vai onko osaa omista hoitokäytännöistä syytä päivittää. Potilastyötä tekevä kliinikko pystyy itse parhaiten arvioimaan, mistä oman raportin luvut kertovat. Erilaisissa potilasryhmissä voi olla perusteltua poiketa Käypä hoito -suosituksista, ja kapean alan spesialistille saattaa valikoitua erilaisia potilaita kuin saman erikoisalan yleisosaajalle.

Laaturaportti tarjoaa samalla työkalun keskusteluihin, joissa lääkäri haluaa keskustella omasta työstään oman esimiehen tai vastaavan lääkärin kanssa – oli teemana sitten erityisen hyvä suoriutuminen tai kriittiset potilas- tai vertaispalautteet.

Hoidon laatu ja omat terveystiedot kiinnostavat potilaita

Myös potilaat ovat kiinnostuneita hoidon laadusta; meneillään olevien valinnanvapauspilottien asiakaskyselyissä hoidon laatu ja hoitotulokset ovat hoitopaikan valintakriteereissä korkealla, heti hoidon saatavuuden jälkeen. Potilaallakin tulee olla mahdollisuus saada selkokielistä kokoomatietoa omasta terveydestään.

Vastaanotolla käytävää keskustelua helpottaisi, jos niin lääkärillä kuin potilaallakin olisi samankaltainen kokoomanäkymä esimerkiksi potilaan laboratorioarvojen, verenpaineen ja painon trendikäyristä. Joillekin potilaille visuaalinen raportti, kuten esimerkiksi alkoholin käyttökertojen yhteys huonoon unenlaatuun, voisi ratkaisevalla tavalla konkretisoida omien toimien merkityksen oman hyvinvoinnin kannalta ja motivoida elintapamuutoksiin.

Laaturaportin hyödyt jäävät puolitiehen, jos lääkärillä ei ole mahdollisuutta identifioida raportilta niitä potilaita, joiden hoito kaipaa tehostamista. Tämä mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti hoitokäytäntöihinkin – ehkä jatkossa potilaan kanssa sovitaan, että häneen hoitosuhteessa oleva lääkäri voi olla häneen proaktiivisesti yhteydessä, jos sovittu kontrollikäynti jää toteutumatta.

Miten kirjata rakenteista potilastietoa älykkäämmin?

Tulevaisuudessa puheentunnistusta hyödyntävät digitaaliset toimistorobotit pystyvät kirjaamaan potilaasta tietoa potilastietojärjestelmän rakenteisiin kenttiin samalla, kun lääkäri systemaattisesti tutkii potilaan ja toteaa ääneen havaintojaan.

Toistaiseksi laaturaportin saaminen edellyttää, että ammattilaiset itse kirjaavat potilastietoa rakenteisesti, eli merkitsevät omiin tietokenttiinsä esimerkiksi diagnoosin, vyötärönympäryksen, painon ja lääkityksen anto-ohjeineen. Vaihtoehto rakenteisuudelle on kirjata edellä mainitut tiedot vapaana tekstinä potilaskertomukseen.

Hyvin toteutettuna potilastiedon rakenteistamisella helpottuu sekä kirjaaminen että tiedon jatkokäyttö ja siten myös hoidon jatkuvuus, esimerkiksi laaturaportin muodossa. Kun ammattilaiset ja potilaat löytävät nopeasti tarvitsemansa tiedon, terveydenhuollon arjessa päästäisiin keskittymään vielä vahvemmin olennaiseen, eli mahdollisimman hyvään hoitoon.

Keinoäly on tulevaisuudessa tärkeä apuväline

Erityisen herkullinen mahdollisuus potilastiedolla johtamiseen on siinä vaiheessa, kun rakenteista dataa on kertynyt riittävästi keinoälyn työstettäväksi. Vaikka terveydenhuollon ammattilaiset ovat kautta aikojen toteuttaneet henkilökohtaista lääketiedettä potilaan yksilöllistä hoitoa suunnitellessaan, hyvin opetetut algoritmit tarjoavat yksittäisen potilaan sairastumisriskien arviointiin ja hoidon räätälöintiin lisäpotkua.

Laadukas, rakenteinen potilastieto ei johda siihen, että keinoäly syrjäyttäisi esimerkiksi lääkärit kokonaan. Data ja keinoäly ovat pikemminkin lääkärin työtä helpottavia työkaluja, kun linjataan vaihtoehtoisia hoitopolkuja, motivoidaan tai tuetaan potilasta ja annetaan perspektiiviä tutkimustiedon merkityksestä.

Etenkin tulevaisuudessa tiedolla omaa työtään johtavat terveydenhuollon ammattilaiset ovat etulyöntiasemassa verrattuna niihin lääkäreihin, jotka eivät datan mahdollisuuksia hyödynnä.

Kirjoittaja on Mehiläisen kehittämisylilääkäri Kaisla Joutsenniemi.

Mehiläinen
Kuva: Mehiläinen