Palvelusetelien käytön lisäämiselle näyttää olevan vahva tuki valtakunnan politiikassa.
Suomen Yrittäjien vaalikoneeseen vastanneista 130 valitusta edustajasta 111 oli sitä mieltä, että palvelusetelien käyttöä olisi lisättävä kunnissa, jotta asiakas voisi vapaammin valita esimerkiksi hammaslääkärinsä tai lapsensa päiväkodin.
Myös valtaosa Hoiva&Terveyden tavoittamista keskustan ja kokoomuksen kansanedustajista katsoo, että palvelusetelien käyttöä on merkittävästi lisättävä. Perussuomalaiset suhtautuivat kysymykseen epäröivämmin, mutta heistäkin noin puolet lisäisi palvelusetelin käyttöä.
Palvelusetelin käyttö yleistyy kuitenkin kunnissa hitaasti. Vuonna 2013 kuntien palveluseteliostot olivat yhteensä noin 120 miljoonaa euroa, mikä oli noin puoli prosenttia kaikista kuntien sote-menoista.
Miksi palveluseteliin suhtaudutaan kunnissa niin nihkeästi? Yksi syy voi olla, että kunnat kokevat palvelusetelin käyttöönoton monimutkaiseksi ja hankalaksi. Tällä hetkellä jokainen kunta tai kuntayhtymä määrittelee itse omat palvelusetelituotteensa ja hinnoittelee ne. Jos kunnan virkamieskunnasta ei löydy innostusta asiaan, asia voi hautautua kiireellisempien töiden alle.
Jyväskylän kaupunki on ollut edelläkävijä palvelusetelien käytössä. Siellä on osoitettu, että palveluseteli lisää paitsi asiakkaiden valinnanvapautta, tuo myös kunnalle selviä taloudellisia säästöjä. Lisäksi se tukee paikallista pienyrittäjyyttä ja sparraa kaupungin omaa tuotantoa.
Herää kysymys, onko jokaisen kunnan keksittävä pyörä uudelleen? Vai voisiko esimerkiksi Jyväskylän kokemuksista ottaa oppia ja kopioida hyvin toimiva toimintamalli muihin vastaaviin kaupunkeihin?
Virpi Ekholm
