Mitä tehdä, jotta soten kustannusvaikuttavuus ja kestävä kehitys konkretisoituu?

Tuleva sote-uudistus avaa mahdollisuuden kehittää alaa siten, että tuloksena on kokonaisvaltaisesti kestävämpi järjestelmä. Kun tavoitteeksi otetaan se, että ihmiset pidetään terveinä, hyvinvointialueen taloudellinen kestävyys paranee ja samalla ihmisten elämänlaatu kasvaa. Tähän sote-uudistuksen tarjoamaan ainutlaatuiseen mahdollisuuteen on vain tartuttava.

Kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023, siihen mennessä tehdyt ja toteutetut päätökset näyttävät suunnan, johon organisaatiot kulkevat. Todellinen muutos tapahtuu vasta sitten, kun organisaatiokulttuuri ja ihmisten jokapäiväinen toiminta on muuttunut. Tämä muutos on hidas ja siksi on äärimmäisen tärkeä tarkastella laajasta perspektiivistä, miten sote-uudistuksen tavoitteet tullaan konkreettisesti saavuttamaan. Pelkkä juridisen rakenteen muuttaminen ei riitä tavoitteiden toteutumiseen eikä perinteisten mittareiden kautta ohjaaminen riitä onnistumisen arviointiin.

Vaikuttavuusperusteista terveydenhuoltoa pidetään ratkaisuna terveydenhuollon kestävyyshaasteisiin

Terveys ja hyvinvointi mahdollistavat ihmisille merkityksellisen ja onnellisen elämän. Yhteiskunnalle merkittävintä pääomaa ovat terveet ja hyvinvoivat ihmiset. Haasteita terveydenhuollon ja yhteiskunnan kestävyydelle aiheuttavat elintapasairaudet, ikääntyminen, terveydenhuollon kustannustehottomuus sekä suoriteperusteiset kannustin- ja rahoitusjärjestelmät.

Vaikuttavuusperusteista sosiaali- ja terveydenhuoltoa pidetään yhtenä ratkaisuna kustannushaasteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että samanaikaisesti huomioidaan, johdetaan ja tavoitellaan kustannusten pienentämistä, potilaan kokemaa arvoa, väestöterveyttä ja sote-ammattilaisten parempia työoloja.

Vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon toteuttaminen vaatii radikaalia muutosta niin strategiassa, johtamisessa, kannustinjärjestelmissä kuin ICT-järjestelmissäkin.

Sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueilla on nyt kullan arvoinen ja ainutkertainen mahdollisuus rakentaa uuden organisaation toiminta toisin sen sijaan, että vanhat toimintamallit kopioitaisiin. Johtaminen, strategia ja strategiaan kytketty ohjaus- ja kannustinjärjestelmän tulisi kannustaa terveystuloksiin, eikä terveydenhuollon palveluiden tarjonnan maksimoimiseen, johon esimerkiksi suoriteperusteiset kannustin järjestelmät voivat pahimmillaan johtaa. Samalla vastataan vaatimuksiin kustannusten pysymisestä kurissa.

Miten muuttaa terveysongelmien juurisyitä?

Vaikka vaikuttavuusperusteinen johtaminen on kriittistä saavuttaa sote-uudistuksen yhteydessä, se ei kuitenkaan yksinään riitä ratkaisemaan terveydenhuollon haasteita. Väestöterveyteen vaikuttavia tekijöitä on monia – elintavoista ja planetaarisesta hyvinvoinnista yksityisiin markkinoihin ja markkinointiin. Terveydenhuolto on tärkeä, mutta vain yksi osa-alue, joka vaikuttaa väestöterveyteen. Onkin ehdottoman tärkeää, että sote-uudistuksen yhteydessä rakennetaan uudenlaisia arvoa jakavia kumppanuuksia ja keinoja yhteistyölle yli perinteisten sote-rajojen, jotka syntyvät muuttamaan pysyvästi terveysongelmien juurisyitä. Nämä uudet kumppanuudet ja keinot hyvinvointialueella voivat olla pääasiassa jopa irti koko sotesta, aiheuttaen kuitenkin säästöjä suoraan hyvinvointialueille.

Konkreettiset työkalut ja keinot

Mitä konkreettisia keinoja ja työkaluja hyvinvointialueet voisivat hyödyntää?

  1. Vaikuttavuusinvestoiminen ja tulosperusteiset rahoitussopimukset

Vaikuttavuusinvestoiminen tarkoittaa sijoittamista sellaisiin kohteisiin, joilla on taloudellisen arvon lisäksi jotain yhteiskunnallista vaikuttavuutta, kuten elintapasairauksien ennaltaehkäisyä. Vaikuttavuusinvestoiminen eroaa perinteisestä sijoittamisesta siten, että sijoituksen tuotto on sidottuna ennalta määriteltyjen vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseen.

Vaikuttavuussijoittamiseen on kehitetty oma sijoitusinstrumenttinsa, Social Impact Bond (SIB) eli tulosperusteinen rahoitussopimus. SIB voidaan perustaa esimerkiksi ennaltaehkäisemään x määrää kakkostyypin diabetesta, joka tarkoittaa hyvinvointialueelle x euroa säästöä. Vaikuttavuussijoittajat siis rahoittavat etupainotteisesti intervention käynnistämisen ja ylläpidon. He odottavat kuitenkin saavansa tuottoa sijoitukselleen, kunhan interventio onnistuu tuottamaan tarvittava määrä ennaltaehkäisyä. Tuoton maksaa julkinen toimija säästöjen realisoiduttua.

Suomessa on toteutettu muutamia SIB-hankkeita, muun muassa Koto-SIB, jonka tavoitteena on kotouttaa ja työllistää maahanmuuttajia. Tähän mennessä julkisia säästöjä on kertynyt 12 miljoonaa euroa ja sijoittajien tuotot realisoituvat seurantajakson jälkeen.

Toistaiseksi tehdyt terveystuloksia tavoittelevat SIB:t ovat olleet juoksuajaltaan suhteellisen lyhyitä. Aito ja suurin vaikuttavuus kuitenkin saavutetaan paljon pitempänä hankkeena, esimerkiksi 20 vuoden juoksuajalla. Tekoälyn keinoin voidaan tunnistaa hyvin varhaisessa ja oireettomassa vaiheessa, että henkilö tulee kehittämään sairauden esimerkiksi 20 vuoden päästä. On sanomattakin selvää, että tällaisen tiedon hyödyntämisen kautta interventioiden vaikuttavuus on paljon korkeampi.

  1. Terveystiedolla johtaminen

Vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon ydin koostuu terveysdatasta ja tiedolla johtamisesta. Se on myös sote-uudistuksen yksi tärkeä kulmakivi – sote-tieto tulee valjastaa sellaiseksi tietämykseksi, jolla on arvoa sekä hyvinvointialueelle, että väestölle.

Jo hyvin yksinkertaisilla tiedolla johtamisen sovellutuksilla voidaan ennustaa, että tietyn hyvinvointialueen palvelutarve on luokkaa x. Tällöin hyvinvointialue voi varautua resurssiensa suhteen tulevaan palvelutarpeeseen. Mutta sen sijaan, että ennustetietoon suhtauduttaisiin reaktiivisesti ja hyväksyen, tiedolla johtamisen avulla tulevaan resurssitarpeeseen pystytään proaktiivisesti vaikuttamaan. Tiedolla johtamisen todellinen arvo vaikuttavuusperusteisessa terveydenhuollossa perustuu siihen, että pelkän tulevaisuuden ennustamisen ja arvioinnin sijaan pystytään proaktiivisesti vaikuttamaan tulevaisuuteen. Näin tiedolla johtamisen voidaan nähdä parhaimmillaan muuttavan yhteiskunnan systeemiä.

  1. Strategiset päätökset vaikuttavuusperusteisesta ohjaamisesta ja systeeminen ajattelu

Jotta vaikuttavuusperusteisen viitekehyksen osa-alueet saadaan johtavaan rooliin hyvinvointialueilla, vaatii se strategista päätöstä ja strategian onnistunutta toteutusta sote-uudistuksen yhteydessä. Aikataulu on tiukka, mutta yhteistyöllä selvitään. Lisäksi vaikuttavuusperusteisten ohjaus- ja kannustinjärjestelmän kehittäminen ovat olennaisessa roolissa onnistumisen mahdollistamiseksi. Koska hyvinvointialueiden rahoitus ja rahoitusperusteet säädellään valtion tasolta käsin, vaatii muutos myös vahvaa ja aktiivista dialogia rahoittajien kanssa. Toisaalta vaikuttavuusinvestoiminen voi tarjota hyvinvointialueelle väylän käynnistää vaikuttavuusperusteista toimintaa itsenäisemmin.

Koska pelkkä vaikuttavuusperusteiseen soteen siirtyminen ei ratkaise yhteiskunnan terveysongelmia, tarvitaan systeemisen muutoksen lähestymistapaa. Pointtina ei ole vain ja ainoastaan parantaa hoidon kustannusvaikuttavuutta, vaan katsoa syvemmälle yhteiskuntaan ja sen muuttamiseen – miten voisimme muuttaa pysyvästi ihmisten elämää, elinolosuhteita ja elintapoja siten, että ihmiset pysyisivät terveinä ja ylipäänsä tällaista hoitoa ei tarvittaisi? Seuraava askel olisi luoda tähän vaadittavat uudet yhteydet ja kumppanuudet.

  1. Innostavat ja innovatiiviset johtajat, jotka taitavasti fasilitoivat monia eri näkemyksiä yhteen

Muutos kohti vaikuttavuusperusteista järjestelmää viedään maaliin innostavien, rohkeiden, riittävän laajakatseisten ja aikaansaavien johtajien ja sitoutuneiden tiimien kautta. Johtajien tulee olla aidosti kiinnostuneita fasilitoimaan eri näkemyksiä kohti yhteistä päämäärää ja jaettua arvoa. Tällöin johtajilta itseltään vaaditaan erityisesti avointa ja joustavaa mieltä. Jos mieli on joustamaton ja keskittyy vain esteisiin, emme varmasti saa mitään aikaan. Uudenlaiset kumppanuudet auttavat näkemään laatikon ulkopuolelta ja löytämään jotain mitä sote-kuplasta ei näe. Lyhyessäkin ajassa yhdessä voi saada paljon hyvää aikaan, kunhan vain tartutaan toimeen. Sitä asennetta tarvitaan!

Kestävän kehityksen teemat tulee ottaa mukaan strategian ja johtamisen ytimeen

Tiesitkö, että terveydenhuolto tuottaa jopa 5% kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä? Onkin kriittistä huomioida myös muut kestävän kehityksen osa-alueet sote-uudistuksen yhteydessä. Esimerkiksi terveydenhuollossa käytetään runsaita määriä kertakäyttötuotteita ja kulutetaan merkittävästi vettä, energiaa ja kemikaaleja. Kestävän kehityksen osa-alueet tulevat ennemmin tai myöhemmin kaikkien organisaatioiden liiketoimintamallien keskiöön. Nämä teemat tulee ottaa vahvemmin mukaan myös vaikuttavuusperusteisen soten viitekehykseen.

Välillä kaiken tekemisen lomassa unohtuu tekemisen ydinsyy – hyvinvointiyhteiskunnan pitäisi aidosti tarjota väestölle eväät laadukkaaseen ja onnelliseen elämään. Ihmisten ja maapallon terveyden edistäminen tulisi ottaa mukaan kaikkeen toimintaan tiiviisti. Näin me kaikki hyödymme.

Laura Löytty

Terveydenhuollon ja julkisten palveluiden liikkeenjohdon konsultti Accenturella – intohimona muuttaa järjestelmää kestävämmäksi ja terveyttä edistävämmäksi. Laura tekee sivutoimisesti töitä myös personal trainerina.

 

Edellinen artikkeliDesentum Oy sai ennätysnopeasti rahoituksen immunoterapian jatkokehittämiseen allergioihin
Seuraava artikkeliLehtileikkeet: Terveystalo voitti Sastamalan kilpailutuksen rintojen tutkimuksista, Pihlajalinna kehittää terveysaseman toimintaa Espoossa tiimimallilla