Opeta organisaatiosi ajattelemaan digisti

Terveydenhuolto kaipaa yhä vahvempaa digitaalista ajattelutapaa. Ajattelutapa on tapa ajatella ja kokea maailma, jonka hahmotamme, jonka tunnemme ja jossa toimimme. Digitaalinen ajattelutapa on joukko totuttuja asenteita ja toimintamalleja, joiden kautta organisaatiot ja ihmiset hahmottavat, kuinka data, erilaiset algoritmit ja tekoäly avaavat ja mahdollistavat uusia liiketoimintaympäristöjä – ympäristöjä, jotka pohjautuvat yhä vahvemmin dataintensiivisiin ja älykkäisiin tekniikoihin.  

Digitaalisessa transformaatiossa uuden teknologian oppiminen on välttämätöntä, mutta yksinään se ei kuitenkaan riitä. Yksittäisen teknologisen ratkaisun oppimisen sijaan työntekijöitä tulee motivoida hyödyntämään heidän taitojaan hyödyntääkseen teknologiaa, ja havaitsemaan eri teknologioiden mahdollistama potentiaali. Digitaalisen ajattelutavan uupuessa teknologian potentiaali jää havaitsematta ja hyödyntämättä, myös terveydenhuollossa.

Digitaalinen transformaatio on useimmiten radikaali, muuttaen organisaation arvon tuottamisen malleja, vaikuttaen organisaation syvimpiin normeihin, toimintamalleihin ja asenteisiin. Digitaalisessa transformaatiossa yksi kriittisimmistä tekijöistä on johtajien ja kehittäjien kyky ymmärtää, kuinka loppukäyttäjät tulevat hyödyntämään digitaalisia työvälineitä. Johtajien ymmärrys loppukäyttäjien tarpeista vaikuttaa kykyyn kehittää eheää teknologista ekosysteemiä ja prosesseja osana ekosysteemiä. Digitaalisen ajattelutavan tulisi tukea digitaalista muutosta organisaatiossa tarvelähtöisesti. Kyse ei siis ole yksittäisestä tehtävästä. Johtajan tehtävä ei ole yksinkertaisuudessaan vaan sopeutua, vaan muovautua.

Digitaalinen transformaatio ei ole tavoite, joka saavutetaan, sen sijaan digitaalinen transformaatio tulisi nähdä keinona saavuttaa asetetut tavoitteet. Kehittäessä toimintamalleja on hyvä pysähtyä kultaisen ympyrän äärelle – miksi, miten, mitä? Miksi ylipäätään kehitämme sitä mitä kehitämme, ja miten kehittämme? Organisaation tietotuotannon kehittäminen tuottaa rajatusti lisäarvoa, jos tietotuotannon kehittämisessä ei pureuduta muun muassa palvelutuotantoon. Sanomattakin on selvää, että sosiaali- ja terveydenhuollon pistemäistä kehittämistä tulisi välttää saavuttaaksemme aidosti alueellisesti eheämpiä sosiaali- ja terveydenhuollon ekosysteemejä, jotka palvelevat muun muassa tieto- ja palvelutuotantoa. Pistemäinen kehittäminen ei ole ongelma, jos alueellinen ekosysteemi on jo kunnossa.  Jos ei ole, niin MIKSI ei ole?

”Parhaat johtajat innostavat muuttamaan maailma”. – Simon Sineks

Syy MIKSI kehitämme, selviää useimmiten tarkastelemalla historiaa. Digitaaliset kehityshankkeet ovat tänä päivänä välttämätön osa sosiaali- ja terveydenhuollon kehitystä, joiden myötä myös digitaalisen ajattelutavan rakentaminen osana organisaatiokulttuuria on välttämätön osa. Terveydenhuollon digihankkeita koetaan usein haastavina jopa terveydenhuoltoa tuhoavina, rohkenisin esittämään kysymyksen, MIKSI digihankkeet koetaan haastavina juuri suomalaisessa terveydenhuollossa? Syy MIKSI, ei synny siitä, että katsellaan eteenpäin niihin asioihin, joita halutaan saavuttaa, ja selvitetään sopiva strategia saavuttaakseen sen. Se ei myöskään ole lähtöisin markkinatutkimuksesta tai asiakkaiden tai edes työntekijöiden pitkistä haastatteluista. Vastaus syntyy tarkastelemalla ja katsomalla täysin vastakkaiseen suuntaan siitä kohdasta, jossa ollaan nyt. Historiasta. Syyn MIKSI löytäminen on havaitsemisen prosessi, ei keksimisen. Miksi kehittämisen koetaan tuhoavan terveydenhuolto?

Parhaat johtajat innostavat muuttamaan terveydenhuoltoa kysymällä MIKSI, ja tukemalla havaitsemisen prosessia.

Edellinen artikkeliTerveystalon digialustalla työkalut voidaan räätälöidä – Julkisen sektorin tarpeisiin luotiin uusi alusta
Seuraava artikkeliLehtileikkeet: Yksityinen lastensuojelun yksikkö Isoonkyröön