Me kaikki olemme saaneet lukea viime vuosina toistuvasti uutisia vanhustenhuollon tilasta – huonosta hoidosta, resurssivajeesta tai aikapulasta. Moni parahtaakin kotihoidon kentällä kuullessaan palveluiden määrän lisäämisestä entisestään: Miten ihmeessä, kun emme selviä nykyisistäkään kotihoidon käynneistä ja annettavista palveluista käytössä olevin resurssein? Yksi hallituksen kärkihankkeista on sosiaali- ja terveysministeriön ”Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa” -hanke. Sen tavoitteena ovat yhdenvertaiset, hyvin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut. Keinoja mietitään mm. palvelurakennetta uudistamalla, sekä kehittämällä kotiin vietävien palveluiden määrää ja laatua. Uusia toimintamalleja testataan maakunnallisissa kokeiluhankkeissa (STM; Hankkeet ja säädösvalmistelu 2016).
Myös organisaatioiden puolella on mietitty kuumeisesti ratkaisuja toimintojen uudistamiseen ja tehostamiseen. Yksi tärkeimmistä panostuksista ovat nykyteknologian ratkaisut; mobiilitoiminnot, toiminnanohjausjärjestelmät ja erilaiset sähköiset palvelut. Ne eivät yksin pysty ratkaisemaan asioita, mutta auttavat päättelyssä, päätöksenteossa ja asiantuntijan päivittäisessä työssä.
Nykyisin jo perusvaatimus kotikäynnillä tulisi olla, että mukana kulkevat mobiilisti kattavat ja reaaliaikaiset, asiakkaan kokonaistilanteesta kertovat tiedot. Ne tiedot, joita asiantuntija juuri kyseisellä käynnillä tarvitsee roolinsa ja tehtävänsä mukaisesti. Myös asiakkaita kiinnostaa kirjattu tieto aivan eri tavalla, kun se on helposti saavutettavissa ja katsottavissa. Mobiiliapplikaatioiden avulla voidaan tehdä reaaliaikaisesti tarvittavat kirjaukset, kansallisia kirjausmalleja hyödyntäen ja KanTa-yhteensopivasti; oli kyse esim. kertomuskirjauksesta, lääkityksestä, lääkkeenannon kuittauksesta, riskitiedoista tai laboratoriotuloksista.
”Kun aiemmin käyntejä ja niiden tehokasta suunnittelua pähkäiltiin paperilla, onnistuu nykypäivänä sama digitaalisesti ja moninkertaisesti nopeammin.”
Optimointitekniikkaa hyödyntämällä voidaan säästää aikaa sekä käyntien suunnittelijalta, että käyntejä tekeviltä kotihoidon asiantuntijoilta. Kehittynyttä optimointitekniikkaa hyödyntävät resurssisuunnittelun työkalut huomioivat mm. käynneillä vaadittavat taidot, tapahtumapaikan, siirtymiseen tarvittavan matka-ajan ja matkustustavan, käynnin oletuskeston ja mahdollisen aikarajauksen peilaten niitä asiakkaiden käyntitapahtumiin, -tehtäviin ja käytettävissä oleviin resursseihin. Myös käyntien uudelleenjärjestely onnistuu helposti esimerkiksi työntekijän sairastuessa. Automaattisella optimoinnilla arvokasta aikaa vapautuu enemmän asiakkaan kohtaamiseen sekä muihin tärkeisiin toimintoihin.
Kun terveys- ja sosiaalipalveluja yhtenäistetään tulevaisuudessa uusiksi kokonaisuuksiksi, on tärkeää, että käytetyt järjestelmät ovat modulaarisia, käyttöympäristöönsä muotoutuvia ratkaisuja ja toimivat yksityisissä ja julkisissa, kuin myös pienemmissä ja isommissa organisaatioissa. Näin jokainen pienempi ja suurempi SOTE-alueen toimija voi valita omiin tarpeisiinsa sopivat ratkaisut kustannustehokkaasti, oli sitten kyse mistä tahansa kotiin vietävästä palvelusta: kotihoidosta, kotikuntoutuksesta, lääkärin ja sosiaalityöntekijän kotikäynnistä tai käynnistä asumispalveluyksikössä. Ja miksei vaikka ruohonleikkuu- tai lumenluontipalveluista – joiden oikea-aikaisuus on myös tärkeää!
Kirjoittaja on Mediconsultin ohjelmistoasiantuntija Tiina Pohjonen.
Mediconsult on yksi johtavista suomalaisista sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tietojärjestelmätoimittajista. Toiminnanohjaus-, optimointi- ja mobiiliratkaisumme soveltuvat kotihoidon lisäksi mm. asumispalveluihin, osastohoitoon ja kotisairaalatoimintaan. Lue lisää: www.mediconsult.fi/medimobi
