Paljon jäi avoimeksi

Sote-esityksen taloudellisten vaikutusten arviointi on aika karua luettavaa. Uudistuksen avulla piti kuroa kestävyysvajetta umpeen liki neljännes. Näin ei tule käymään.

Lain perusteluissa todetaan, että ”laskennallinen potentiaali kustannusten kasvun hillinnässä on huomattava edellyttäen, että uudistuksen ohjaamisessa ja toimeenpanossa tavoitellaan kustannustehokkaita ratkaisuja”.

Uudistuksen tavoitteena on perustelujen mukaan hillitä kustannusten kasvua 850 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana. Vuotta kohden se tekee 170 miljoonaa euroa. Ei kovin kunnianhimoista.

Arviota on tehty ”samantyyppisten” uudistusten pohjalta. Vertailukohtina on käytetty Kainuun mallia ja Eksotea.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan Kainuun hallintokokeilu ”ei hillinnyt eikä kiihdyttänyt” sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten kasvua.

Eksotessa nettokustannusten kasvuvauhti väheni 2,4 prosenttia vertailualueeseen verrattuna. Sen kokemusten pohjalta on valtakunnantason vaikutukseksi arvioitu noin190 miljoonan vuosisäästöt.

Perusteluissa todetaan myös, että sekä Eksotessa että Kainuussa on jo vuosia toteutettu järjestelmällistä ja yhteen päämäärään tähdännyttä muutosjohtamista, jota ilman säästöjä tuskin olisi syntynyt.

Näihin on pakko luottaa, koska tuottavuutta kohentava kilpailu mallista puuttuu.

Sekin on ehkä hyvä havaita, että sekä Kainuu että Eksote ovat vastanneet tuottamisen lisäksi järjestämisestä. On ihan oma kysymyksensä, että tuovatko sote-alueet kokeilualueille lisäarvoa vai jäykistävätkö ne vain päätöksentekoa ?

Jo tässä vaiheessa tiedetään siis, että kansantaloudellinen hyöty jää olemattomaksi.

Kuntakohtaiset sote-vaikutusten arviot julkistettiin eilen. Esimerkiksi Helsinki jää plussalle 145 miljoonaa euroa. Vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen ei kuitenkaan riemuinnut vaan kysyi, kuinka palvelut järjestetään näin paljon pienemmällä summalla (HS 5.12.).

Periaatteessahan tämä ei ole jatkossa Helsingin ongelma, asiasta päätetään kahdessa kuntayhtymässä. Niissä Helsingin osuus on tietysti merkittävä. Yksin se ei voi päätöksiä kuitenkaan uuden lain pohjalta tehdä, mutta esimerkiksi yhdessä Pornaisten kanssa voi, kuten Osmo Soininvaara blogissaan  kirjoitti. Edessä on paljon mielenkiintoista kaupankäyntiä, mikä ei ainakaan kustannuspainetta helpota.

Perustuslailliset ongelmat on toistaiseksi yritetty sivuuttaa asettamalla ajatus niin, että kuntien itsehallinnon lisäksi perustuslaki edellyttää peruspalvelujen tuottamista kansalle. Niin edellyttää, mutta edes parlamentaarinen ohjausryhmä ei ole sitä mieltä, että esitetty malli olisi ainoa mahdollinen tapa nuo palvelut turvata.

Se on poliittinen kompromissi, jonka hahmo alkaa nyt vasta tarkemmin piirtyä. Hyvin monet asiantuntijat sitä paitsi epäilevät, että täyttyykö peruspalvelujen turvaamisvaatimuskaan esitetyllä mallilla.

Tapani Mäkinen

Edellinen artikkeliPystypäin eteenpäin
Seuraava artikkeliKai lakeja pitäisi noudattaa