Perusterveydenhuollon seuraava kehitysloikka on potilastiedon tehokas hyödyntäminen

Perusterveydenhuollossa hoidetaan merkittäviä kansansairauksia, ja asiakkaita on paljon. Suurin haaste on hoitoprosessien ja -polkujen sujuvuus, jotta jokainen apua tarvitseva saa asianmukaista palvelua.

Palvelun laatua on haastavaa arvioida yksittäisten otosten perusteella, koska palveluiden käyttäjiä on niin paljon. Sen sijaan tarvitaan kohdennettua potilastietojen analysointia. Sen avulla voidaan saada selville, onko tarjottu hoito hoitosuositusten mukaista, onko palvelutarjonnassa katvealueita ja mihin resursseja tulisi suunnata. Potilastietojen analysointi ja hyödyntäminen ovat kuitenkin vielä lapsen kengissä perusterveydenhuollossa, vaikka hyödyt juuri siellä olisivat ilmeisimmät.

Kansansairauksien lääketieteelliseen hoitoon on tarjolla erinomaisia Käypä Hoito -suosituksia, mutta miten hyvin suositukset päätyvät arkikäyttöön?

Olemme Terveystalossa analysoineet sydämen vajaatoimintaa sairastavia potilaita. Tiedot ovat pysäyttäviä: alle puolella sydämen vajaatoimintaa sairastavista potilaista on käytössä asianmukainen lääkitys. Selitys lienee pitkälti se, että kyseessä on vaikeasti diagnosoitava sairaus.

Potilastiedon avulla tunnistetaan alihoidetut potilaat

Sydämen vajaatoiminta alentaa merkittävästi toimintakykyä ja on kallis hoitaa. Sairauden arvioidut kustannukset ovat vuositasolla 440 miljoonaa euroa, mikä on kaksi prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista. Valtaosa kustannuksista aiheutuu erikoissairaanhoidosta. Sairauden esiintyvyys lisääntyy jyrkästi iäkkäillä, joten jatkossa kustannusten odotetaan nousevan nykytasosta jopa 2,5-kertaiseksi.

Sydämen vajaatoimintaa voisi hoitaa lääketieteen keinoin paljon nykyistä paremmin. Tehokas lääkehoito vähentää sairaalaan joutumisen riskiä 30-50 prosenttia, joten erikoissairaanhoidon kuluista voisi olettaa säästyvän kolmanneksen. Se olisi reilut 90 miljoonaa euroa. Ilman potilastietojen analyysia alihoidettujen potilaiden tunnistaminen tehokkaasti on mahdotonta.

Potilastietoja tutkimalla voidaan löytää hoidon piiristä pudonneet

Osa kansansairauksista kärsivistä ihmisistä putoaa tahattomasti hoidon piiristä. Ilmiöön ei ole toistaiseksi kyetty reagoimaan. Syitä ilmiölle on monia: palveluiden monimutkaisuus, heikko hoidon jatkuvuus tai jokin äkillinen tapahtuma potilaan henkilökohtaisessa elämässä. Potilastietoja analysoimalla voidaan kuitenkin seurata, miten hyvin potilaat pysyvät suositusten mukaisessa seurannassa ja tunnistaa näin pudokkaat. Tunnistamisen jälkeen terveydenhuollon ammattilaiset voivat olla potilaisiin yhteydessä ja tehdä yksilöllisiä hoitoon liittyviä ratkaisuja.

Hoidon piiristä putoamista on selvitetty myös esimerkiksi sydäninfarktin saaneilla. Infarktin jälkeen jopa kolmannes jätti hakematta määrätyt lääkkeet sairaalasta päästyään. Voinemme turvallisesti olettaa, että näin merkittävä osa potilaista ei suhtaudu välinpitämättömästi terveyteensä. Syynä on ennemminkin äkillisen vakavan sairastumisen aiheuttama järkytys ja palvelujärjestelmän heikkous kannatella näitä ihmisiä pahimman yli. Jälleen kerran potilastietoja tutkimalla meidän on mahdollista löytää nämä ihmiset ja tarjota heille asianmukaista tietoa ja hoitoa.

Potilastietojen avulla arvio terveyspalveluiden suurkuluttajien määrästä

On vielä yksi tärkeä potilasryhmä, joka hyötyisi tiedon analysoinnista: terveyspalveluiden suurkuluttajat. Tätä ilmiötä on tutkittu tarkasti, mutta siihen on toistaiseksi reagoitu heikosti. Paljon palveluita käyttävät tarvitsevat tuekseen ensisijaisesti kokeneiden ammattilaisten tiimin, joka kykenee tarjoamaan heille hoidon jatkuvuutta. Potilastietoja hyödyntämällä puolestaan saadaan tarkka arvio siitä, kuinka suuresta joukosta on kyse ja kuinka paljon he käyttävät resursseja. Tämän pohjalta voitaisiin laskea, miten ison potilasryhmän tiimi voisi ottaa vastuulleen.

Suomalainen perusterveydenhuolto kaipaa uudistamista, ja väestön ikääntyessä paine palveluille kasvaa. Potilastietoa hyödyntämällä voisimme ottaa perusterveydenhuollossa merkittävän kehitysloikan, josta hyötyisivät sekä asiakkaat että yhteiskunta.

Kirjoittaja Emil Heinäaho toimii ylilääkärinä Terveystalossa. 

Terveystalo on toiminut julkisen terveydenhuollon kumppanina yli 15 vuoden ajan ja vastannut sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta yli 30 paikkakunnalla. Ratkaisumme hyvinvointialueiden perusterveydenhuollon järjestämiseen on Sujuva Terveysasema, johon olemme koonneet vaikuttavimmat hoitomallimme, edistykselliset digipalvelumme ja oivalluksemme tiedon hyödyntäjänä.

Edellinen artikkeliPihlajalinnalta tulosvaroitus, yhtiö jatkaa toimintansa tehostamista  
Seuraava artikkeliTerveystalon selvitys: Sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi työterveyden mahdollistaman lyhytpsykoterapian ansiosta