Eduskunta jää huomenna 21. joulukuuta kahden viikon mittaiselle joulutauolle. Perustuslakivaliokunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 8. tammikuuta käsittelemään maakunta- ja sote-uudistuksen lakipakettia.
Joulutauon jälkeen perustuslakivaliokunnalla on käytännössä vain muutamia viikkoja aikaa kuulla asiantuntijoita ja antaa oma lausuntonsa sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksesta: onko siinä perustuslaillisesti niin suuria muutostarpeita, että sitä ei kannata viedä eteenpäin vai eikö ole. Valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie on vakuuttanut, että aikaa on riittävästi: sote saadaan eduskunnan äänestettäväksi tämän hallituskauden aikana.
Sote-uudistus on odottanut toteutumistaan jo kuukausia, jopa vuosia. On siis perusteltua esittää kysymys, mitä olisi voitu tehdä toisin? Niin kansanedustajat kuin sote-asiantuntijat ovat varmasti tehneet parhaansa. On ymmärrettävää, että halutaan kuulla samoja asiantuntijoita kuin aiemmin ihan siitäkin syystä, että he voivat arvioida, onko kesäkuussa annetut muutosehdotukset parantuneet tuoreessa mietintöluonnoksessa. Mutta niin laki- kuin sote-valiokunnan kuultavaksi kutsuttujen joukossa myös tuoreempaa asiantuntijanäkemystä olisi ehkä kaivattu.
Sote-lakipaketti on nyt perustuslakivaliokunnan käsissä. Annika Lapintie sanoi Hoivalle ja Terveydelle, että lakivaliokunnan nyt kuultavaksi kutsutut asiantuntijat on pääsääntöisesti valittu niistä asiantuntijoista, joita valiokunta on myös aiemmin kuullut. Miksi?
Perustuslakivaliokunnan tehtävä on erikoinen. Sen tulisi tarkastella lakiuudistuksia epäpoliittisesta näkökulmasta, mutta valiokunnan jäsenet ovat kaikki poliitikkoja. Perustuslakivaliokunnassa valtaa käyttävät asiantuntijat sekä heidän asiantuntijalausuntonsa. Poliittinen tarkoitus saattaa siis ohjata, kun asiantuntijoita valitaan.
Lakivaliokunnan kuultavaksi kutsutut asiantuntijat ovat omalla alallaan Suomen parhaimpia, ja mittavaa uudistusta tehdessä on tärkeää ottaa huomioon esimerkiksi valinnanvapauden osalta myös tietoturvaan ja Eurooppaoikeuteen perehtyneiden asiantuntijoiden lausunnot. Onko kaikilla näillä asiantuntijoilla kuitenkaan tarpeeksi osaamista soten rakenteista? Lisäksi, kuinka paljon erilaiset ulkoapäin annetut näkemykset värittävät mielipiteitä siitä, kuinka sotea tulisi rakentaa?
Sote-uudistuksen antaessa odottaa itseään niin viranomaistasolla, yksityisellä sektorilla kuin tulevissa maakunnissa on tehty merkittävää uudistustyötä eri hankkeiden parissa. Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä valinnanvapauskokeilu starttasi lähes kaksi vuotta sitten, ja hankkeen kautta on saatu arvokasta tietoa valinnanvapaudesta. Jos yhden esimerkin ottaa esille.
Valinnanvapaushankkeen parissa on tehty merkittävää pioneerityötä. Todelliset asiantuntijat löytyvät maakuntien ja kuntien päättäjistä, miten yhteistyö ja palvelut kannattaa järjestää, sekä yksityisten palveluntarjoajien joukosta, mikä on osoittautunut heille toimivaksi malliksi. Valinnanvapauskokeilut jatkuvat, mutta hankkeen parissa jo odotellaan, milloin lakiuudistus menee läpi ja pilotoinnit voivat startata. Kokeiluissa ollaan starttiviivalla ja odotetaan lähtölaukausta.
Toivottavasti perustuslakivaliokunta ei luota pelkästään asiantuntijalausuntoihin vaan on hereillä ja seuraa aktiivisesti, mitä sotessa ruohonjuuritasolla tapahtuu.
Jonna Waddington
Kirjoittaja on Hoivan ja Terveyden toimittaja.
