Liikkeenjohdon tehtävissä 30 vuotta toiminut Petri Roininen, Investors House Oyjn toimitusjohtaja, laittoi Twitteriin kyselyn, jossa pyysi ihmisiä kertomaan, mikä on tärkein asia, joka saa heidät valitsemaan yksityisen tai julkisen terveydenhoidon välillä. 378 ihmistä vastasi, ja heistä lähes ¾ piti saavutettavuutta/nopeutta tärkeimpänä yksittäisenä syynä yksityisten lääkäripalveluiden käyttöön – vaikka ne maksavat vs. käyttäjälle lähes ilmaiset julkiset.
– Keskustelussa juuri pitkät jonot koetaan vastenmielisiksi. Esimerkiksi Espoossa yksityiselle lääkärinvastaanotolle voi ei-kiireellisessä päästä 1 päivässä kun julkiselle voi mennä 3 viikkoa. Palvelun laatua sinänsä ei pidetty 10 % enempää julkisen heikkoutena tai yksityisen vahvuutena. Kommenteissa ehkä enemmän, mutta tässä kysyttiin ensisijaista syytä käyttää yksityistä, Roininen sanoo Hoiva&Terveydelle.
– Mielestäni se on aika fundamentaalinen kysymys, jos on mahdollisuus valita julkinen ilmainen tai yksityinen maksava hoito, mutta tästä on vähemmän puhuttu. Yllättäen sain lähes 400 vastausta, joten siitä tuli oikein kysely. Kysymys on moniulotteinen, ja koen, että siinä pitäisi asettaa ihminen keskipisteeseen. Jos hän voi valita, miten hän toimii. Ihmiset kokevat, että saavutettavuus siinä hetkessä on tärkeää eikä se, että saa hoitoa vaikka kolmen viikon kuluttua. Olen käynyt tästä keskustelua eri foorumeilla, ja erilaisia näkökulmia tulee esiin.
Liikkeenjohtamisen näkökulmasta
Roininen katsoo asiaa erityisesti johtamisen näkökulmasta. Hän on ollut myös Helsingissä varavaltuutettuna 2013–2017 ja HUS:n hallituksessa 2013. Sote-valmistelussa häntä kummastuttaa kolme asiaa:
– Liikkeenjohdon näkökulmasta julkinen palvelun saatavuus voisi parantua lisäämällä hoitajia ja lääkäreitä – ei hallintoa. Sote-uudistus on menossa politiikan ehdoin, ei asiakkaan eikä hoitohenkilökunnan ehdoin, Roininen sanoo.
Hän on tutkinut Viron oma-lääkäri-mallia, jossa lääkäri-yrittäjä vastaa annetusta perhemäärästä ja heidän perusterveydenhoidostaan. Hänen mielestään se on hyvä perusterveydenhuollon palvelu, nopea saavutettavuus ja valinnan mahdollisuus. 800 perhelääkäriä yrittäjäpohjalta + vahva digi-toimivuus (”minun e-terveys”). Lähetteet erikoissairaanhoitoon. Perhelääkäreiden ympärille rakennettu joustava rakenne, joka samalla estää julkiset tai yksityiset monopolit. Vaade kiireellisen vuorokauden kuluessa ja ei-kiireelliseen 5 vrk kuluessa
– He ovat tehneet monta asiaa tosi fiksusti, kun digitaalisuus on otettu mukaan. Voi käydä niin että pikkuveli ottaa kiinni isoveljen. Olen selvittänyt asiaa kirjallisten lähteiden ja tuttujen kautta. Minulle on selvinnyt, että yksityisillä lääkärillä on hyvä intressi tarjota hyvää palvelua. Jos kiireellisyysvaade ei toteudu, asiakas siirtyy, mutta hänen tietonsa eivät katoa, koska ne ovat keskitetyssä järjestelmässä. Systeemi on joustava, ennustettava ja muuntautumiskykyinen. Siellä on tehty digiloikka, joka mahdollistaa perusterveydenhuollon hoitamisen hyvin.
Roininen ajattelee, että soten kehittämisessä tällaista mallia ei ole käsitelty.
– Siinä asiakas saa joustavat henkilökohtaiset palvelut, se on tavallaan moderni kunnanlääkäriversio. Yksi etu on, että kansainväliset ketjut eivät ole päässeet siihen kiinni, koska systeemi on hajautettu. Kaikki perustuu lääkärien yrittäjyyteen, heillä on intressi pitää asiakkaat tyytyväisinä, hän sanoo.
Digitalisointi tärkeää
Roininen kyseenalaistaa sote-uudistuksen integraation, mutta pitää informaation digitalisointia tärkeänä.
– En näe mitä synergiaa siinä on organisaatiomielessä, jos menee vaikka lonkkaleikkaukseen. Esimerkiksi pankit ovat kehittyneet erikoistumalla, ja niiden tehokkuus on lisääntynyt, kun väliportaan hallintoa on voinut vähentää. Jos katson sote-keskustelua liikkeenjohtajan silmälaseilla, mielestäni ei ole haluttu nostaa oikeasti keskusteluun integraation hyötyä. On haluttu luoda rakenne, mutta mielestäni pienelle ryhmälle molempia, sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitseville ei kannata rakentaa toimintamallia, joka koskee kaikkia. Heille voi rakentaa konseptin, jota sovelletaan, kun tietyt ehdot täyttyvät. Ihmisen kannalta ehkä perusterveydenhuollossa voisi toimia Viron mallin kaltainen, lähellä oleva palvelu. Kuitenkin suuri osa tapahtumista on perusjuttua. Sotepalvelujen yhdistäminen voi tuoda mukanaan johtamis- ja osaamisongelmia. Eihän Vironmalli ole poissuljettu, pitäisi miettiä voitaisiko se organisoida ja sitten miettiä erikoissairaanhoito erikseen, Roininen pohtii.
– Itseäni yllätti että niin moni vastasi kysymykseeni ja näkökulma tuli aika selkeästi esiin. Ihmiset maksavat, jos saatavuus on kunnossa. Se pitäisi ratkaista johtamisongelmana, miten palvelut pitäisi segmentoida /konseptoida ja luoda kevyttä omalääkäri-mallia, jossa yhdistetään digitaalista tietoa. Vain lupaprosessi tarvitaan. Se kääntäisi hallintoeuroja lääkärien ja hoitajien työhön.
Roinisen mielestä ei ole koskaan hyvä, jos syntyy monopoleja, olivatpa ne yksityisiä tai julkisia.
– Jos ei ole kannustimia, ne eivät ole hyviä asiakkaille. Viron-malli on hajautettu, ja asiakas voi itse valita lääkärin. Se auttaa myös ennaltaehkäisevään sairauden hoitoon, vaikka mikään malli ei ole autuaaksi tekevä. Ilman digitalisaatiota se ei toimi, koska tieto hukkuisi, hallintorakenne voisi olla kevyt, Roininen summaa.
Kuva: Shutterstock
