Pfizer voi lunastaa odotukset koronarokotteesta vuoden loppuun mennessä – Suomen toimitusjohtaja Deb Mangone: ”Toivon, että tiede voittaa.”

Deb Mangone muutti Helsinkiin New Yorkista elokuun alussa ja toimii nyt uudessa roolissaan Suomen Pfizerin toimitusjohtajana. Hänellä on pitkä työkokemus lääkeyhtiö Pfizerissa ja Suomen näkökulmasta onkin mielenkiintoisa saada lääkeyhtiöön maajohtaja, joka tuntee globaalin Pfizerin erittäin hyvin.

– Tällä hetkellä Pfizerissä huomio kohdistuu siihen, miten voimme taistella pandemiaa vastaan. Pfizer on tämän taistelun etunenässä ja lääkeyhtiöt ovat ainoa toivomme, että voimme lopettaa tämän pandemian, Mangone sanoo Hoiva&Terveydelle.

Odotukset Pfizerin ja BioNTechin koronarokoteaihiosta kasvavat, ja sille on haettu myyntilupaa Euroopan unionissa ja Yhdysvalloissa. Mangone sanoo, että tietoa koronarokotteen turvallisuudesta ja tehokkuudesta julkaistaan lähiaikoina.

Rokotetta valmistettaisiin Saksassa ja Belgiassa

Jos Yhdysvaltain lääkevirasto FDA hyväksyy rokotteen, sille haetaan nopeasti lupaa käyttöön hätätilanteissa Yhdysvalloissa (emergency use), mikä saattaa tapahtua marraskuun lopussa. FDA:n lisäksi rokotetta arvioi myös puolueeton asiantuntijaryhmä.

– Mikäli koronarokoteaihio osoittautuu turvalliseksi ja tehokkaaksi, voimme nopeasti tuottaa rokotetta tehtaissamme. Euroopassa mahdollinen rokote tuotetaan BioNTechin Saksan tehtaalla ja Pfizerin Belgian yksikössä. Suomessa meillä ei ole tuotantoa, eikä tällä hetkellä ole suunnitelmissa aloittaa tuotannon rakentamista, Deb Mangone sanoo.

Koronarokotetutkimusta on viety eteenpäin pikavauhdilla, mikä on täysin poikkeuksellista alalla. Mangonen mukaan rokotetutkimuksessa on ensisijaisen tärkeää noudattaa eettisiä periaatteita ja ohjeita. Koska työtä tehdään nopeutetussa aikataulussa, herättävät rokotteet myös ennakkoluuloja.

– Toivon todella, että tiede voittaa tässä asiassa. Rokotekeskustelu ei ole poliittinen vaan tieteellinen. Meidän pitää voida luottaa tieteellisiin asiantuntijoihin, viranomaisiin ja tutkimuksen etiikkaan, Mangone sanoo.

Pandemian alussa Pfizer teki yhteistyöaloitteen Five Point Planin, jonka avulla se halusi koota lääketeollisuuden tietämystä ja ekosysteemiä yhteen pandemian voittamiseksi. Mangone oli mukana rakentamassa tätä aloitetta.

Pfizer on tarjonnut tuotantokapasiteettiaan muille lääkeyhtiöille yhteistyön hengessä. Pfizerin lääketehtaalla Kansasissa tuotetaan äskettäin FDA:n koronataudin hoitoon hyväksymää remdesiviiri-lääkettä lääkeyhtiö Gileadille.

Geeniterapia lähellä läpimurtoa harvinaisissa sairauksissa

Pfizerin lääkekehitys harvinaisissa sairauksissa etenee kohti geeniterapiaa. Usein harvinaisten sairauksien taustalla on yksi, perinnöllinen geenivirhe. Tutkimuskäytössä olevalla geeniterapialla on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi synnynnäisen lihasdystrofian hoidossa.

– Viime vuonna vierailin Kaliforniassa Stanfordissa Pfizerin tutkimusyksikössä, joka investoi voimakkaasti geeniterapioiden tutkimukseen ja tuotantoon. Esimerkiksi Duchennen lihasdystrofiaa sairastavat menettävät lihasvoimansa päästyään teini-ikään eivätkä he pysty kävelemään. Geeniterapia on esimerkiksi tässä sairaudessa osoittautumassa lupaavaksi mahdolliseksi hoitomuodoksi, Mangone sanoo.

– Toivon, että onnistumme geeniterapian markkinoille saattamisessa ja voimme osoittaa sen arvon myös Suomessa. Tärkeintä näissä lääkehoidoissa on osoittaa konkreettiset vaikutukset potilaaseen niin, että sillä on todellista merkitystä elämän kannalta, jolloin myös hoidon kustannukset voidaan maksaa, Mangone jatkaa.

Suomea voidaan nostaa houkuttelevana investointikohteena

Maajohtajana Deb Mangone haluaa vaikuttaa siihen, että suomalaiset saavat uusia, innovatiivisia hoitoja esimerkiksi tutkimusprojektien kautta. Pfizerilla on kliinisiä tutkimuksia käynnissä Suomessa kymmenen tällä hetkellä. Mangone näkee useita tekijöitä, jotka nostavat Suomen houkuttelevuutta lääketutkimusten investointikohteena.

– Suomen terveydenhuoltojärjestelmä toimii hyvin ja tutkimusekosysteemi on edistyksellinen. Tässä tärkeässä osassa ovat biopankit, geenitutkimus ja toisiolaki. Tärkeää on edistää julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä. Tätä jo hyvin paljon teemmekin, mutta näen tässä yhteistyössä enemmänkin mahdollisuuksia, Mangone sanoo.

– Lisäksi näen paljon potentiaalia datan hyödyntämisessä ja etenkin geenitutkimuksen ja tosielämän tutkimuksen (real world evidence) yhdistämisessä, jotta voidaan löytää uusia lääkeaihioita ja suunnitella niiden etenemistä kohti kliinisiä tutkimuksia. Suomessa huomioidaan datan yksityisyys eli GDPR-säännökset kaikessa tutkimuksessa. Suomalaiset myös sitoutuvat tutkimuksiin, Mangone kuvaa Suomen potentiaalia.

kuva: Pfizer

 

Edellinen artikkeliNopeasti kasvava Fysios ostaa Auronin ja kasvaa liikevaihdoltaan 50 miljoonaan – Heikki Tiitinen: ”Yritys saavutti tavoitteensa viidessä vuodessa”
Seuraava artikkeliLehtileikkeet