Philipsin Mikko Vasama: Suomi tarvitsee yhteisen vision, jotta terveydenhuolto saa kaiken hyödyn uudesta teknologiasta

    Philips Health Systemsin Pohjoismaiden johtajan Mikko Vasaman mukaan Suomi tarvitsee yhteisen vision, jonka mukaan terveydenhuollon teknologiaa kehitetään. Uudesta teknologiasta saatavat hyödyt uhkaavat jäädä käyttämättä, jos niitä ei kehitetä yhteisten suuntaviivojen pohjalta.

    Hän viittaa Ruotsin eHealth -visioon 2025, jossa kuvataan esimerkiksi se, miten digitaalisuus tuo enemmän potilaille vaikutusmahdollisuuksia oman terveytensä suunnitteluun ja kommunikaatioon. Visiossa on määritelty suunta ja teemat, joita kohti kansakuntana halutaan mennä.

    – Tämä on vaikuttanut Ruotsin maakuntiin niin, että ne aktiivisesti hakevat ratkaisuja ja miettivät eri roolien muutosta kohti visiota. Teknologian toimittajille visio tuo ankkurin, jonka pohjalta voidaan lähestyä terveydenhuollon toimijoita ja kertoa, mitä meillä on tarjota mahdollistamaan yhteinen visio. Keskustelut lähtevät silloin ihan eri pohjalta kuin ilman kattoteemaa, Mikko Vasama sanoo Hoiva&Terveydelle.

    Jos yhteistä suuntaa ei ole, lähdetään teknologisia ratkaisuja suunnittelemaan usein nollatilanteesta. Silloin joudutaan Vasaman mukaan tekemään tuotteita ja ratkaisuja räätälöidysti yhden toimijan käyttöön, kun pitäisi päästä siihen, että ratkaisut ovat konfiguroituja.

    Vasama toivoo, että Suomessakin pian saataisiin aikaan yhteinen visio teknologian kehittämisen suuntaviivoista. Tämä tarvitaan siksikin, että Vasaman mukaan uusilla teknologioilla ja potilaan osallistamisella on mahdollista saada aikaan suuria kustannussäästöjä.

    – Asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus ovat olleet kirjattuina Suomen sote-uudistuksen suunnitelmiin, ja sairaaloissa tapa toteuttaa tätä on viedä hoitoa potilaiden kotiin. Tässä keskustelussa Suomessa pitäisi päästä siihen, kuinka tätä viedään eteenpäin – miettiä, ketkä ovat toimijat, tiimit ja minkälaisia uusia rooleja sairaaloissa syntyy, Vasama sanoo.

    Hän kertoo, että Philips toimii yhteiskehittämisen periaatteilla sairaaloiden kanssa.

    – Tällä tavalla parhaiten pystytään luomaan niitä ratkaisuja, jotka toimivat tietyllä alueella tai sairaanhoitopiirissä, Vasama sanoo.

    Kun mietitään, miten uutta teknologiaa otetaan käyttöön, kannattaa Vasaman mukaan katsoa myös niitä maita, joissa terveydenhuoltoa on lähdetty voimakkaasti kehittämään uuden teknologian avulla, esimerkiksi Kiinaa.

    Miten mahdollistaa kotiterveydenhuolto kaikille?

    Philips osti vuonna 2016 Vital Health -yrityksen, joka kehittää ohjelmistoa potilaan kotihoidon suunnitteluun. Ohjelmiston avulla hoitotiimi pitää yhteyttä potilaaseen ja näkee tarvittaessa hänen biosignaalinsa, jotka yhdistyvät hänen hoitokertomukseensa ja potilasasiakirjoihinsa. Järjestelmä myös ehdottaa toimenpiteitä ja antaa tarvittaessa hälytyksiä.

    Sairaalassa ohjelmiston avulla voidaan hallinnoida potilaiden hoitoa. Vital Health -ohjelmistossa hyödynnetään algoritmeja, jotka ehdottavat hoitotiimeille tiettyjä toimenpiteitä ja laittavat asioita tärkeysjärjestykseen. Vasaman mukaan tehokkuutta syntyy myös potilaan eri tietolähteiden yhdistämisestä koneälyn avulla.

    – Haasteena on saada kotiterveydenhuoltoon mukaan myös ne, jotka asuvat syrjäseuduilla ja joilla ei ole välttämättä tarvittavia laitteitakaan tai kykyä niitä käyttää. Iso kysymys on, miten mahdollistaa kotiterveydenhuolto kaikille. Tällaisen järjestelmän kehittämisessä Philipsin vahvuus tulee historiastamme kuluttajaelektroniikasta ja uskallamme väittää, että olemme hyviä teknologian suunnittelussa potilaalle ja kuluttajalle. Käyttöliittymät ja muotoilu ovat sellaisia, että saamme yhä useammat myös käyttämään teknologiaa, Vasama sanoo.

    Philips investoi Suomen tutkimus- ja tuotekehitysyksikköön

    Philips investoi tällä hetkellä koko terveydenhuollon liiketoiminta-alueen tutkimukseen ja tuotekehitykseen merkittävästi. Vantaalla toimii Philipsin tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö, jossa kehitetään magneettikuvantamista sekä syöpähoitoihin ja hoidon suunnitteluun liittyviä ratkaisuja. Vuosittaiset satsaukset syöpätutkimukseen ovat noin 10 miljoonaa euroa.

    – Investointi on merkittävä myös suomalaiseen osaamiseen. Suomessa tehdyt magneettikuvauslaitteet ja ratkaisut ovat vientituotteita, ja Kiinan markkina on isoin vientimaa, Mikko Vasama toteaa.

    Yksikössä uusimpana kehitystyönä on tehty esimerkiksi kuvantamislaitteita, joissa koneälyratkaisut auttavat hoitohenkilökuntaa löytämään nopeammin olennaista tietoa. Suomen Philipsissä on kehitetty myös ratkaisu, jossa tekoälyä käytetään magneettikuvien käsittelyyn niin, että pystytään hyvin suunnittelemaan sädehoitoa.

    Vuonna 2017 Philipsin liikevaihto oli lähes 18 miljardia. Suomessa liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa. Suomen Philipsissä työskentelee 200 asiantuntijaa.

    kuva: HIMMS

    Mikko Vasama osallistui sairaaloiden tulevaisuutta käsittelevään paneelikeskusteluun HIMMS-tapahtumassa.