Pirkanmaan hankintaohjelmaan monituottajamalli – hankinnat tänä vuonna 1,3 miljardia

Pirkankanmaan aluevaltuusto hyväksyi 8.5. hankintaohjelman kuluvalle valtuustokaudelle. Hyvinvointialueen vastuulle on siirtynyt noin 5600 sopimusta, jotka sitovat hyvinvointialuetta nykyisine ehtoineen. Siksi samaa palvelua voidaan joutua järjestämään alkuvaiheessa eri sisällöin. Yhdenmukaisiin ehtoihin päästään asteittain sopimusten uudelleenkilpailuttamisten ja tarvittavien neuvottelujen avulla. Osana strategian toimeenpanoa Pirkanmaalla määritetään palvelukokonaisuudet, joista laaditaan tuotantotapa-analyysi.

Strategiansa mukaisesti hyvinvointialue toimii monituottajamallissa.

Hoiva ja Terveys pyysi Pirhan hankintajohtajalta, Anniina Tirroselta kommentteja siihen, miten alueen uudet linjaukset muuttavat nykyisiä käytäntöjä palveluntuottajien kannalta.

– Hankintaohjelman mukaisesti toimimme monituottajamallissa ja rakennamme kumppanuuksia. Tämä tarkoittaa, että yritysten ja yhteisöjen panos palvelujen tuottamiseen on merkityksellinen ja keskeinen voimavara palvelujen toteuttamiseksi Pirkanmaan hyvinvointialueella. Pirkanmaan hyvinvointialue kehittää palveluja yhdessä kumppaneiden kanssa, ja kumppaneina on erilaisia ja erikokoisia toimijoita. Pirkanmaan hyvinvointialueen nyt aloitettua, toimimme vahvasti monituottajamallissa – hankintoihin käytettävät varat ovat vuonna 2023 noin 1,3 miljardia euroa, Tirronen toteaa.

Haette pitkiä yrityskumppanuuksia, miten pitkiä?

– Varsinaisesti hankintaohjelmassa ei puhuta pitkistä yrityskumppanuuksista, vaan kumppanuuksista yleensä, mutta tavoittelemme toki pitkiä kumppanuussuhteita etenkin hankinnoissa, joissa kehitämme yhdessä jotakin uutta. Tämä vaatii molemmilta, niin järjestäjältä kuin tuottajalta, panostuksia kehittämistyöhön. Tyypillisesti sopimuskaudet ovat noin 4 vuoden mittaisia tai sitten varsinainen sopimuskausi on 3 vuotta, jonka jälkeen sopimuksen on mahdollista jatkua toistaiseksi voimassa olevana irtisanomisajalla.

Tulosperusteisissa hankinnoissa, joissa tavoitellaan yhdessä ratkaisuja asetettuihin tavoitteisiin ja joissa on vahvaa kehittämisotetta, 4 vuotta on aika lyhyt aika. Esimerkiksi Tesoman hyvinvointiallianssin sopimuskausi on kaikkiaan 10 vuoden mittainen. Siinä on jo pituutta, jonka puitteissa kumppanuutta voidaan rakentaa ja investoida kehittämistyöhön puolin ja toisin.

Hankintojen pilkkominen pienempiin osiin on mahdollista, eli miten pienten yritysten mahdollisuuksia on lisätty?

– Toivomme, että meillä on tarjoajina ja kumppaneina erilaisia ja erikokoisia toimijoita, ja siksi pyrimme huolehtimaan siitä, että hyvinvointialueen hankinnat ovat houkuttelevia erilaisille tarjoajille. Punnitsemme, minkälaisina kokonaisuuksina hankintoja teemme, milloin osatarjoukset ovat mahdollisia, jaammeko hankintoja alueellisiin kokonaisuuksiin ja mahdollistamme tarjoamista ryhmittymänä.

Palvelusetelit ja palveluverkosto

– Käytämme myös eri palveluissa palveluseteliä, mikä voi olla pienemmälle toimijalle kilpailutukseen osallistumista houkuttelevampi vaihtoehto. Juuri kilpailutettuun Kotitori-palveluintegraattoriin liittyy hyvinvointialueen järjestämien palvelujen lisäksi omaehtoisesti hankittavien palvelujen verkosto. Sekin voi olla hyvä väylä pienille toimijoille, Tirronen arvioi.

 

Kuva: Shutterstock

Edellinen artikkeliMehiläinen ja Päijät-Hämeen silmäklinikka tuottavat toistaiseksi Etelä-Karjalan keskussairaalan silmäyksikön palvelut
Seuraava artikkeliLojerin toimitusjohtaja Ville Laine: Palveluliiketoiminta kasvussa, hyviä leikkaussalikalusteiden sopimuksia Ruotsista