Professori Seppo Meri: ”Onnistuessaan mRNA-koronarokote on todellinen läpimurto”

Sekä Modernan että Pfizerin ja BioNTechin koronarokotekandidaatit on tehty samanlaisella mRNA- eli lähetti-RNA teknologialla, jolla ei aiemmin ole tehty rokotteita. Tällä teknologialla valmistetulle rokotteelle ole aiemmin myönnetty myyntilupaa.

– Mikäli mRNA-rokotekandidaatit onnistuvat, on tämä todellinen läpimurto. Aihiossa on käytetty uutta teknologiaa ja siinä on onnistuttu ratkaisemaan monta asiaa. Isoilla tutkittavien määrillä tehdyt rokotetutkimukset, jotka vielä jatkuvat, osoittavat lopulta, miten tehokas rokotekandidaatti on ja minkälainen immuniteetti siitä syntyy, sanoo Seppo Meri, immunologian professori Helsingin yliopistosta.

Avoimia kysymyksiä ovat vielä, estääkö rokote tartuttavuutta ja kuinka pitkäksi ajaksi suojaava immuunivaste rokotteella saadaan. Toistaiseksi myyntilupa-arviointiin edenneiden rokotekandidaattien on todettu estävän sairastumista covid-tautiin, mutta rokotteiden vaikutus koronaviruksen tarttumiseen ja tartuttavuuteen selviää myöhemmin.

Rokotteiden turvallisuustutkimukset jatkuvat

Kun rokotetta tehdään nopeasti uudella teknologialla, herää kysymys, mitä riskejä liittyy siihen, että pidemmällä ajalla kehittyvistä vaikutuksista ei saada tietoja. Turvallisuutta arvioidaan jatkuvasti rokotteiden myyntilupa-arvioinnin yhteydessä ja arviointi jatkuu koko tuotteen elinkaaren ajan.

Seppo Meren mukaan tässä vaiheessa ei ole tiedossa, että rokoteteknologiaan voisi sisältyä merkittäviä haittavaikutuksia. Rokotteessa ei ole elävää virusta, joka lisääntyisi elimistössä, mikä merkittävästi vähentää riskiä haittavaikutuksiin.

– Pidän riskejä vakaviin haittavaikutuksiin melko pieninä lähetti-RNA-rokotteissa. Ongelmat voivat liittyä siihen, että rokote ei ole riittävän tehokas pitkällä aikavälillä tai se ei estä tartuttavuutta. Esimerkiksi Pfizerin ja BioNTechin rokote sisältää varsin vähän vieraita komponentteja ja se tuntuu olevan puhdas, Meri sanoo.

Hän pitää yli 90 prosentin tehokkuutta hyvinä tuloksina mRNA-rokotteille, varsinkin jos se osoitetaan vielä laajemmissa rokotetutkimuksissa.

– Toki haluaisimme sataprosenttisen suojan, ja herää kysymys, miksi rokote ei anna immuunivastetta kaikille, hän sanoo.

Rokote hakeutuu RNA:ta prosessoiviin soluihin

Seppo Meri kertoo, että uutta mRNA-rokotetta annetaan lidipinanopartikkeleina, pieninä rasvapisaroina, joita on muokattu niin, että ne hakeutuvat soluihin, jotka prosessoivat RNA:ta. Niiden tavoitteena on aikaansaada tulehdusreaktio siihen kohtaan, mihin pistos annetaan niin, että immuunireaktio käynnistyy. Tämä voi aiheuttaa tuntemuksia pistoskohdassa.

– Lähetti-RNA:lla itsellään ei pitäisi olla mitään sivuvaikutuksia, ellei se muutu kaksoiskierteiseksi. Tuskin tämäkään aiheuttaa kovin paljon haittoja. Teoriassa saattaisi olla, että sen koodaamalla proteiinilla voisi olla samankaltaisuutta elimistön omien rakenteiden kanssa, mikä voisi laukaista joillakin henkilöillä autoimmuniteettia, mutta pidän tätä epätodennäköisenä, Meri sanoo.

Meri kertoo, että lähetti-RNA-teknologia on edullinen tapa tehdä rokotetta.

– Se on melko yksinkertainen tapa, jossa RNA:ta syntetisoidaan. Tosin RNA:ta pitää muokata niin, etteivät ihmisen elimistön omat entsyymit sitä hajota, Meri sanoo.

Rokotteet on kehitetty niin, että RNA kuljettaa proteiinin oikeaan paikkaan ihmisen elimistön soluissa.

– Kun vierasta RNA:ta annetaan, on riski, ettei sen koodaamaa proteiinia tuoteta, tai ettei elimistö ryhdy tuottamaan immuunivastetta. Jos rokote toimii oikein, se ryhtyy tuottamaan proteiinia elimistössä niin, että sitä vastaan kehittyy vasta-aineita ja soluvälitteinen immuniteetti. Molempiin liittyy oma prosessinsa, jonka tuloksena immuunivaste syntyy, Meri kertoo.

Meri sanoo, että lipidinanopartikkelit ovat herkkiä, joten niitä pitää käsitellä oikein rokotustilanteessa. Se vaati kylmäketjun ja rokotusprotokollan, jota pitää noudattaa.

Adenovirusvektori on monimutkaisempi teknologia

AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämä koronarokotekandidaatti on tehty simpanssin adenovirusvektorilla, jonka sisällä on piikkiproteiinin RNA. Meren mukaan siinä on enemmän tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa rokotteen tehoon. Rokote on saanut tutkimuksissa 70 prosentin tehokkuuden.

– Joidenkin ihmisten oma immuunijärjestelmä voi tuhota sille vieraan simpanssin adenovirusvektorin. Sairastettujen adenovirusinfektioiden jäljiltä joillekin ihmisille on voinut kehittyä immuniteetti, joka voi neutraloida rokotteen, Meri sanoo.

kuva: Shutterstock

Edellinen artikkeliTradekan ONNI hoiva ostaa Vetrea kotipalvelut
Seuraava artikkeliLehtileikkeet: Eksote ei aio korvata suojavarusteita yrityksille