Olen päättänyt olla masentumatta siitä, että ehdotus sote-laiksi ei lisää yksityisten palveluntuottajien roolia, sillä Suomen terveydenhuolto ei tule jatkossakaan selviämään ilman yksityisen sektorin vahvaa osallistumista terveystalkoisiin täysin riippumatta siitä, millainen sote-laki lopulta tulee voimaan.
Kannustankin kaikkia yksityisiä terveydenhuoltoalan toimijoita katsomaan pystypäin eteenpäin, kirittämään, kilpailemaan ja kannustamaan toisiaan, miettimään entistä tehokkaimpia ja parempia tapoja tarjota laadukkaita ja kustannustehokkaita terveys- ja hoivapalveluita potilas keskiössä.
Suomen uudet työpaikat ja sote-veroeurot syntyvät yritystoiminnan tuloksesta. Yksityisillä palveluntuottajilla on kansantaloudellisesti tärkeä rooli: ne tarjoavat työtä tuhansille, maksavat merkittävän määrän veroja Suomeen, ja tarjoavat korkeatasoista ja viiveetöntä hoitoa potilaille. Lisäksi esimerkiksi terveysturistit ovat ostovoimainen joukko: viiden viikon sädehoitoon tuleva
ulkomaalainen potilas jättää kosolti euroja Suomeen.
Olin paikalla muutama viikko sitten, kun Pihlajalinnan Mikko Wirén palkittiin vuoden kasvuyrittäjänä EY:n tilaisuudessa. Tunnelma oli positiivisen jännittynyt kuin Oscar-gaalassa. Koin palkitsemisen inspiroivana ja innostavana koko yksityistä terveyssektoria koskevana tunnustuksena.
Kansalaisten terveyspalvelut tullaan jatkossakin järjestämään pääasiassa julkisen toimesta. Yksityinen ei tätä uhkaa, mutta yksityiset toimijat tulisi nähdä valtavana voimavarana vastakkainasettelun sijaan: julkisen hyvänä kumppanina, täydentävänä palveluntarjoajana, ruuhkahuippujen purkajana taikka ensisijaisena vaihtoehtona yksilöllistä palvelua haluaville. Terveyspalvelut tulisi kilpailuttaa ja järjestää kokonaistaloudellisesti järkevästi ilman ideologisia patoutumia, potilaslähtöisesti. Julkisella olisi paljon opittavaa yksityisten toimijoiden kasvuyrittäjistä: miten järjestää palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti potilas kaiken keskiössä. Osakeyhtiölain mukaan yrityksen tehtävänä on tuottaa omistajilleen voittoa. Jos yritys ei menesty, hallituksen ja johdon on ryhdyttävä toimiin tilanteen korjaamiseksi.
Yhtälailla julkisen toiminnan pitäisi tuottaa veronmaksajille vastinetta paremman ja laadukkaamman hoidon muodossa. Yksityisenä kansalaisena kysynkin: kuka valvoo sote-verorahojani?
Toivonkin, että terveyspalveluiden tuottamista seurataan jatkossa konkreettisin mittarein. Esimerkiksi Syöpäjärjestöjen hallitusohjelmasuosituksessa (20.11.2014) on tavoite syövänhoitoon pääsystä:
peräänkuulutettiin sitovia ja aktiivisesti seurattavia enimmäisaikarajoja. Tämä on mielestäni hyvä ja konkreettinen tavoite. Toivottavasti käytännössä huolehditaan siitä, että ei mitata vain ensimmäiseen hoitoon pääsyä, sillä syöpähoidot koostuvat usein monesta osatekijästä: diagnostiikka, leikkaus, lääkehoito,
sädehoito, seuranta. Potilaan ennusteen kannalta on tärkeää, että koko hoitoketju toimii saumattomasti ja viiveettä.
Jatketaan yrittämistä potilaan parhaaksi!
Kirsi Komi
