Tulevat maakunnat määrittelevät jatkossa itse omissa sosiaali- ja terveyshuollon palvelustrategioissaan yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavat ja kilpailutettavat palvelut, myös apuvälineiden osalta.
Nähtäväksi jää, minkälaisia hankinta- ja kilpailutusmalleja kukin maakunta valitsee. Kun tarkastelee hankintojen ja kilpailutusten nykytilaa valtakunnan tasolla, on vähintäänkin suotavaa, että muutoksia tulee.
Suomi on pitkä maa, mutta ei niin pitkä, että ihmisten apuvälinetarpeet poikkeaisivat valtakunnan tasolla siinä määrin, kun se tänä päivänä hankinnoissa ja kilpailutuksissa näyttäytyy. Jossakin kilpailutuksessa keskeisin tavoite on hankintalain mukainen julkisten varojen tehokas käyttö, mikä monessa yhteydessä näyttäytyy, että vain ostohinnalla on merkitystä. Halpa ja laatu ovat pääsääntöisesti vastakohtia toisilleen. Olisiko aiheellista tarkastella pikemmin tuotteen elinkaarikustannuksia hankintahinnan sijaan?
Toisessa kilpailutuksessa apuvälineen pakolliset ominaisuudet laaditaan yksittäisten asiantuntijoiden preferenssien tai vuosien myötä muokkautuneen näkemyksen mukaan. Toteutuuko hankintalain tasapuolinen ja syrjimätön kilpailuttaminen -periaate mieltymysten ja kokemuksen rajoittaessa out of box -ajattelua?
Ja vielä seuraavassa kilpailutuksessa päätöksenteon perusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, mikä tarkoittaa käsitteenä toiselle toista ja toiselle toista. Kun lähemmin tarkastelee vaadittuja pakollisia ominaisuuksia, laadullisia kriteerejä ja laadittuja pisteytysmalleja niin, mitä ihmeellisimpiä mittareita ja malleja löytyy. Valtakunnallisia apuvälineiden kilpailutuskriteerejä on yritetty laatia, mutta onnistumatta. Vallalla on siis liian monta näkemystä siitä, mitkä ovat apuvälineiden loppukäyttäjien oikeelliset tarpeet. Kysymys kuuluu: kenen tarpeista kilpailutuksia laaditaan?
Palveluiden kilpailuttamisen puolella julkisella sektorilla on omat haasteensa. Voiko aineettomalle hyödykkeelle laatia kriteerejä saati laadullisia kriteerejä? Tuote tai palvelu, hyödykkeitä molemmat, joilla on ominaisuuksia, jotka voidaan kuvata. Palveluun liittyvien mittareiden laadinnassa olisi aiheellista tarkastella palveluntuottajaa laajemmin; mikä on organisaation osaaminen, koulutus ja resurssit?
Valitettavan usein törmää kilpailutukseen, jossa palvelu kilpailutetaan tuotteelle laadittujen pakollisten vaatimusten mukaan. Pääsääntöisesti palvelulle ja sen kasvavalle tarpeelle kilpailutuksissa ei laiteta lainkaan painoarvoa. Loppukäyttäjälle eli kuluttajalle palvelun laatu ratkaisee nyt ja jatkossa vielä enemmän, kun valinnanvapautta lisätään.
Uusi sote ja tulevat maakunnat uudistuvan hankintalain edetessä toivottavasti tarkastelevat hankintoja ja kilpailuttamista uusien silmälasien läpi. Jos ja kun apuvälineiden nykyisestä sekalaisesta kilpailuttamiskulttuurista ei valmista mallia löydy, niin sarastaako aamukoitto kirkkaammin kumppanuuksien rakentamiselle. Tällöin mitataan organisaatioita ja niiden kyvykkyyttä tuottaa sekä tarjota tuotteita ja palveluita. Enää ei puuhastella yksittäisen apuvälineen ominaisuuksien äärellä, vaan tarkastellaan julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin osaamista, ihmisiä ja arvon tuottamista – organisaation kyvykkyys ratkaisee.
Taloustieteilijä Joseph Schumpeter lanseerasi luova tuho -ajatusmallin toisen maailmansodan aikoihin, jolloin yhteiskuntien rakenteita uudistettiin vähemmän inhimillisin keinoin. Joseph ei suinkaan viitannut omalla käsitteellään sotaan, vaan vapaasti muotoiltuna siihen, että muutos on jatkuvaa. Luova tuho tarkoittaa, että ainoastaan tehokkaimmat ja tuottavimmat organisaatiot menestyvät, mikä tarkoittaa, että myös jatkossa jokainen organisaatio ja kumppanuus haastetaan jatkuvasti. Valinnanvapaus kasvaa ja kilpailu kiristyy, mikä luovasti ajatellen tarkoittaa, että parempaa on jatkossa kaikkien saatavilla.
Kirjoittaja Jarmo Köykkä on Respectan Tender manager.
Respecta tarjoaa palveluita ja apuvälineitä, jotka auttavat ihmisiä säilyttämään ja ylläpitämään liikunta- ja toimintakykyä sekä itsenäisyyttä. Respecta on Suomen johtava apuvälinealan toimija, jolla on 14 omaa klinikkaa sekä vastaanotot yli 70 sairaalassa, terveyskeskuksessa ja kuntoutuslaitoksessa ympäri Suomen. Meillä on noin 200 työntekijää ja liikevaihtomme on noin 35 miljoonaa euroa.
Respecta on osa Ottobock HealthCaren globaalia klinikka- ja palveluverkostoa. Ottobock Group työllistää 7 600 työntekijää yli 50 maassa. Saksalaisen perheyhtiön liikevaihto on noin 1,03 miljardia.
