Sote-uudistuksen toteuttaminen kirjattava hallitusohjelmaan

Sote-uudistuksen kaatuminen vaalikauden lopulla sai monet puuskahtamaan, että tehtiin paljon turhaa työtä. Olisi ollut toivottavaa, että laki sote-uudistuksesta olisi saatu hyväksyttyä. Vaalikauden aikana tehty ja nyt jatkuva valmistelutyö ei ole kuitenkaan mennyt hukkaan, vaan se toimii pohjana uudelle esitykselle. Nyt on entistä selvempää, että uudistus on saatava aikaan mahdollisimman pian.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toimivuus ja saatavuus kiinnostavat lähes kaikkia suomalaisia. Jokaisen olisi saatava asuinpaikastaan riippumatta kohtuullisen matkan päästä kotoaan tarpeelliset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Palveluiden järjestämisen pitää kuitenkin olla nykyistä leveämmillä hartioilla. Toiminnan painopistettä on kyettävä siirtämään korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen ja erikoistason hoidosta perustason palveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation toteuttaminen on näistä syistä välttämätöntä.

Sote-uudistus ei ole vain rakenneuudistus, jonka tavoitteena on kustannustason nousun hillintä. Rakenneratkaisun on edettävä yhtäaikaisesti rahoitusuudistuksen kanssa. Kaatuneen lakiesityksen perustuslailliset ongelmat olisivat olleet vähäisempiä, mikäli näitä kahta asiaa olisi viety jo aiemmin eteenpäin yhdessä. Rahoitusta on yksinkertaistettava ja selkeytettävä. Rahoitusmallin ja rakenteiden pitää tukea toisiaan, ehkäisten osaoptimointia ja kilpavarustelua ja kannustaen yhteiskunnan kannalta kokonaistaloudelliseen toimintaan.

Kaiken sote-toiminnan tavoitteena on oltava eri väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Palveluiden tuottajina toimivat jatkossa, kuten nytkin, pääasiassa julkinen sektori, mutta sen rinnalla täydentävinä yksityiset yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Sote-palveluiden tuottamistapoja, laatua ja vaikuttavuutta on kyettävä seuraamaan ja arvioimaan nykyistä paremmin ja tutkittua tietoa pitää käyttää hyväksi sekä toiminnan kehittämisessä että päätöksenteossa. Hyvien käytäntöjen levittäminen on välttämätöntä toiminnan tuloksellisuuden lisäämiseksi.

 

Terhi Peltokorpi (kesk)

Kirjoittaja on kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen.

Edellinen artikkeliPalveluseteleillä yksinäisyyden kimppuun
Seuraava artikkeliLäpinäkyvyyspuheesta tositoimiin