Viisi oikeaa. Niin monen kohdan tulisi mennä oikein, jotta oikeanlainen lääkehoito pystyttäisiin varmistamaan. Mikäli mielii saada suljetun lääkekierron kuntoon, silloin nämä viisi oikeaa – oikea potilas, oikea lääke, oikea annos, oikea aika ja oikea antoreitti – tulee varmistaa sähköisesti. Sähköinen varmistus puolestaan onnistuu tietojärjestelmien ja -teknologian avulla.
Suomen keskussairaaloista vain yhdelle on myönnetty kansainvälisen HIMSS -järjestön seitsenportaisen EMRAM-mallin luokitustaso 6, joka edellyttää suljettua lääkekiertoa. Suljettu lääkekierto tarkoittaa, että koko lääkkeiden jakeluketjun tulee olla sähköinen eikä ketjussa ole kohtia, joissa tieto siirtyy paperilla. Tällöin lääkkeitä koskeva tieto on joka vaiheessa reaaliaikaista ja välittömästi hoitoon osallistuvien saatavilla.
Sähköisen lääkehoitoprosessin tarkoituksena on eliminoida informaatiokatkokset ja minimoida virheet. Käytännössä lääkitysprosessissa voi esiintyä virheitä neljässä eri vaiheessa: määräämisessä, käsittelyssä, jakelussa ja annossa. Lääkitysvirheen seurauksena potilas voi saada sopimatonta lääkettä, väärän annoksen, väärän potilaan lääkkeet tai lääke voidaan esimerkiksi antaa väärään aikaan. Pahimmassa tapauksessa virheellinen lääkitys voi johtaa potilaan kuolemaan.
Nykypäivänä tietojärjestelmiä ja -teknologiaa voidaan kuitenkin hyödyntää lääkehoitoprosessin eri vaiheissa ja näin ollen karsia monet yleisimmät lääkitysvirheet
1.) Lääkemääräysten tekeminen mobiilisti tai tietokoneella
Lääkemääräysten teon siirtyessä sähköiseen ja ennen kaikkea rakenteiseen muotoon käsinkirjoitetut reseptit poistuvat ja yleiset epäselvästä käsialasta johtuvat lukuvirheet vähentyvät. Lääkemääräys-työkalun ollessa integroitu potilastietojärjestelmään kliinikko saa lääkettä määrätessään heti tiedon potilaan mahdollisista allergioista ja muista turvallisuusseikoista
2.) Määräysten sähköinen vastaanottaminen ja tarkistaminen
Apteekin sähköisesti vastaanottamat määräykset tarkistetaan automaattisesti turvallisuustekijöistä, vasta-aiheista ja sopivasta annoksesta. Lisäksi sairaala-apteekin tekemät varaston tilanteen mukaan jaetut korvaavat lääkkeet tallennetaan potilastietojärjestelmään ja antovaiheessa nähdään juuri oikea kauppanimi lääkkeelle
3.) Automatisoitu annostelujärjestelmä
Viivakoodatut lääkepakkaukset säilytetään älylääkekaapissa, joka ohjaa sähköisesti hoitajaa ottamaan potilaalle oikean lääkkeen. Lääke dokumentoidaan viivakoodin avulla ja suljetaan annospussiin koneellisesti eikä pussia avata ennen kuin potilas ottaa lääkkeen.
4.) Sähköinen varmistaminen ja dokumentoiminen
Ennen lääkkeenantoa sähköisesti tunnistetut hoitajat tarkastavat lääkkeen, annoksen ja potilaan yhteensopivuuden lukemalla potilasrannekkeen ja lääkeannospussin. Käytetyn työkalun tulee olla helposti hoitajan mukana kulkeva ja integroitu potilastietojärjestelmään, jotta päivitetyt potilas- ja lääkitystiedot ovat yksiselitteisesti hoitohenkilökunnan saatavilla. Lääke antokirjataan sähköisesti, jolloin tieto lääkkeenannosta tallentuu välittömästi potilastietojärjestelmään.
Saavuttaakseen EMRAM-mallin luokitustaso 6:sen lääkehoitoprosessin tulee olla aukoton ja mahdollisimman pitkälti automatisoitu. Ratkaisut tälle tasolle pääsyyn ovat jo olemassa, seuraavana askeleena on niiden käyttöönotto ja jalkauttaminen organisaatiossa.
Kirjoittajana Tiia Kokkomäki ja Medanets Oy:n moniammatillinen tiimi.
