Yrittäjät: Hyvinvointialueiden osakeyhtiöissä olisi epäkohtia kilpailuneutraliteetin kannalta – vähäriskinen liiketoiminta kiellettävä

Suomen Yrittäjien mukaan hyvinvointialueen mahdollisuus vähäriskiseen liiketoimintaan tulee kieltää tulevassa sote-uudistuksessa.

Mikäli sellainen sallittaisiin, syntyy uusi usean maakunnan kattava liiketoiminta, joka syö tilaa yksityisiltä markkinoilta. Tämä puolestaan estää innovaatioiden syntymistä ja asettaa julkisen ja yksityisen osakeyhtiön asemaan, joka ei ole yhdenvertainen.

Suomen Yrittäjien mukaan hyvinvointialueella on oltava velvollisuus ostaa markkinoilta sellainen toiminta, jota markkinoilla jo on, ja siten tuettava uuden markkinan ja kilpailun syntymistä.

Kuntien osakeyhtiöiden liiketoiminnan koko on jo 9,5 miljardia ja määrä kasvaa jatkuvasti.

– Uudessa sotessa voi syntyä useiden hyvinvointialueiden muodostamia, vähäriskistä liiketoimintaa harjoittavia osakeyhtiöitä, jotka kilpailevat yksityisillä markkinoilla, sanoo kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen Suomen Yrittäjistä.

Odotettavissa on, että näiden osakeyhtiöiden liiketoiminnan koko vain lisääntyisi uudessa sotessa.

Syntyisikö uusia työterveyshuollon osakeyhtiöitä?

Vähäriskisen liiketoiminnan salliminen hyvinvointialueille koskee monenlaisia toimialoja, eli niitä, jotka usein tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluita, esimerkiksi laboratorio- ja siivouspalveluita. Esimerkiksi työterveyshuollon palveluita voitaisiin myydä osakeyhtiömuodossa useamman hyvinvointialueen kesken.

Aiemmin, vuoden 2015 voimaantulleen lainsäädännön mukaan kuntien työterveyshuolto piti yhtiöittää. Kunnat ja kuntayhtymät ovat myyneet näitä osakeyhtiöitä yrityksille, koska yritykset ovat pystyneet näitä palveluita paremmin kehittämään suuremmissa yksiköissä. Hyvinvointialueita perustettaessa työterveyshuollon järjestäminen on niiden vastuulla ja ne voisivat perustaa omia työterveyshuollon yhtiöitään.

Lain mukaan työterveyshuollon sairaanhoidon palveluita (Kela 2) järjestettäessä pitää perustaa yhtiö, koska se on toimintaa markkinoilla.

– Jos hyvinvointialue päättää tuottaa työterveyden sairaanhoitopalveluita omissa yhtiöissään, siirtää se todennäköisesti myös lakisääteiset palvelut (Kela 1) omille yhtiöilleen, Tanja Matikainen sanoo.

Yrittäjät pitävät epäkohtina ja kilpailuneutraliteetin kannalta arveluttavina sitä, että nämä yhtiöt voivat jatkaa palvelujen tuottamista omistajilleen ilman kilpailutuksia.

Sidosyksikköyhtiöiden toiminta voi syrjäyttää yksityistä tarjontaa tai estää tarjonnan kehittymistä. Epäkohta liittyy myös siihen, että nämä yhtiöt eivät ole julkisuuslain piirissä.

Lisätietoa: Pekka Lith: Kuntien liiketoiminta, https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/kilpailuneutraliteetti_raportti_2020.pdf

kuva: Shutterstock

Edellinen artikkeliLiittojen kannanotto: ”Kiire ei saa ohittaa sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita”
Seuraava artikkeliMehiläinen laajentuu Viroon yritysostoilla – Janne-Olli Järvenpää: ”Työterveydessä ja hammaslääkäripalveluissa kasvupotentiaalia”