Työergonomia käsittää hyvät sekä oikeanlaiset työvälineet apuvälineineen, oikeita tilamitoituksia, joissa hankittuja apuvälineitä pystytään asianmukaisesti käyttämään. Myös jalkineet, lattiamateriaali, valaistus ja etenkin työasentojen ajatteleminen ja niiden noudattaminen työtehtävissä ovat vahva kivijalka työiällesi ja jaksamisellesi.
Työergonomia on iso sekä laaja käsite, joka koskettaa jokaista ihmistä jollakin tasolla joka päivä.
Vaikket olisikaan työelämässä, kohtaat silti ihmisiä, joita tämä asia sitoo ja helpottaa työssään. Hyvällä työergonomialla saadaan aikaiseksi työjaksavuutta sekä työviihtyisyyttä, jolla vältetään sairauslomia, jotka ovat pitkään kestäessään hyvinkin kalliita työnantajalle. Konkreettisia työergonomiavälineitä ovat esimerkiksi: luistamattomat työjalkineet, korkeussäädettävät potilassängyt ja asianmukaiset henkilönostin laitteet, joista yleisesti käytetään nimitystä nosturit.
Hyvät työergonomiavälineet, ei helpota pelkästään työntekijää, vaan luo asiakastilanteessa turvallisuutta. Esimerkiksi potilassiirroissa vältytään vahingoilta, kuten kaatumiselta, olkapää- sekä selkävaivoilta, niin työntekijän kuin potilaan osalta. Hoitajan selkä kestää hoitotyötä pidempään eikä potilas pääse loukkaantumaan uhkarohkeissa nostotilanteissa ilman apuvälineitä.
Monesti ajatellaan, että kaikki apuvälineet ja lisähankinnat tulevat kalliiksi. Täytyy muistaa, että työergonomia on lainsäädännöllinen asia, työterveys- ja potilasturvallisuuslakiin nojaava, jonka laiminlyönnistä voi tulla todella kalliita seuraamuksia, sillä Terhi Leppäsen mukaan yksi sairauslomapäivä maksaa työnantajalle kuluineen 350,00 euroa. Jopa kolmen sairauslomapäivän hinnalla pystytään hoitoyksikköön hankkimaan potilasvahinkoja sekä työntekijöiden lisävahinkoja estäviä apuvälineitä. Jo yhden – kahden viikon pituisen sairausloman hinnalla pystytään hankkimaan todella turvallinen nosturi. Harvoin puhutaan lyhyistä sairaslomista, kun puhutaan tuki- ja liikuntaelinvahingoista, joiden parantuminen sekä kuntoutuminen voi kestää jopa puoli vuotta.
Työergonomia on yleensä työpaikoilla päivänselvä asia, mutta tänä päivänäkin löytyy työyksiköistä ”vanhoja konkareita”, jotka syyllistyvät, joskus jopa tietämättään, muutosvastavirtaan ja tällaisissa tapauksissa uudet vastavalmistuneet työntekijät joutuvat tekemään kovasti töitä, että henkilöstö saadaan puhaltamaan yhteen hiileen. Jokaisen työyksikön esimies on vastuussa työergonomian noudattamisesta, asianmukaisista välineistä sekä työtiloista. Jos työntekijä havaitsee puutteita työergonomiassa, hänen täytyy välittömästi rohkeasti informoida asiasta työnantajaansa, sillä se on hänen etunsa ja vastuunsa. Työnantajan velvollisuus on korjata viivytyksettä havaitut puutteet ja niiden laiminlyönneistä työntekijällä on oikeus valittaa valvontaviranomaisille.
Apua työergonomia-asioihin ja pitkittyneisiin vaivoihin, jotka työntekijä ajattelee johtuvan töistä, saa työterveysyksiköistä. Tarvittaessa työterveydestä ollaan yhteydessä työnantajaan, mikäli havaitaan kohteita, jotka vaativat muutoksia. Viime kädessä yleensä reagoidaan ennemmin hyvällä kuin pahalla.
Toivotan teille kaikille jaksavuutta työhönne ja huolehditaan yhdessä työergonomiasta, se on meidän kaikkien etu!
Tekstiini olen haastatellut Haltija Group Oy:n edustajaa fysioterapeutti sekä ergonomiakortti -kouluttajaa Terhi Leppästä.
Pirjo Pappila
Asiakaskokemusasiantuntija
Haltija Group Oy
