Terveystalon Mikko Tainio: ”Kivijalka-terveyskeskusten rooli hämärtyy digimurroksessa”

Suuret terveyspalveluyritykset ovat rakentaneet digipalveluitaan jo vuosia, ja ne ovat pystyneet pandemian aikana nopeasti skaalaamaan palveluita. Julkinen terveydenhuolto ei ole saanut kehitettyä yhtä nopeasti digipalveluitaan ja siksi ne ovatkin nousseet keskeiseksi asiaksi julkisissa kilpailutuksissa.

Terveystalon julkisten palveluiden johtajan Mikko Tainion mukaan suhtautuminen digipalveluihin on selkeästi muuttumassa niin, että niiden ajatellaan hyödyttävän koko toimialaa ja ihmisten terveyttä. Ne eivät ole enää ”halpa korvike kivijalkapalveluille”.

– Terveysalan muutosta voidaan verrata pankkipalveluiden digimurrokseen. Esimerkiksi reseptien nopea uusiminen sujuvoittaa huomattavasti toimintaa, Tainio sanoo.

Viime aikoina Terveystalon julkisen sektorin asiakkaat ovat halunneet lisätä tuntuvasti etäpalveluitaan. Koronapandemia kiihdytti kehitystä entisestään: Tainion mukaan Terveystalo-konserni tuotti väestömäärään suhteutettuna viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla jo noin viisi kertaa enemmän etävastaanottoja kuin maailman suurin digitaalisen terveydenhuollon toimija Teladoc Yhdysvalloissa.

– Ajattelen, että etäpalvelut ovat portti laajempiin ratkaisuihin. Julkisten toimijoiden kanssa puhutaan populaation hallinnasta, terveyden riskitekijöiden tunnistamisesta ja ennaltaehkäisystä. Asiakkaan ohjaamisella digitaalisten palveluiden avulla on paljon mahdollisuuksia näillä alueilla, Tainio sanoo.

Ennaltaehkäisevät mallit etenevät työterveydenhuollossa

Terveyskeskusten rooli muuttuu tulevaisuudessa, kun asiakasta voidaan digipalveluiden avulla hoitaa monesta eri paikasta, eikä hoito ole enää täysin sidottu fyysiseen tapaamiseen. Suurin askel Mikko Tainion mukaan on päästä siihen, että digitaalisilla palveluilla vaalitaan asiakkaan terveyttä.

– Palvelut integroituvat kohti kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämistä, eikä kyse ole enää yksittäisen etälääkäripalvelun tarjoamisesta kunnille. Kun mennään pidemmälle, terveyskeskuskäyntiä ei tarvitakaan – asukkaista voidaan pitää huolta digitaalisilla palveluilla ennaltaehkäisevästi, esimerkiksi tarjoamalla riskitekijöihin liittyviä palveluita, Tainio sanoo.

Nopeimmin ennaltaehkäisevät digitaaliset palvelumallit etenevät työterveydenhuollossa, sillä yrityksillä on kannustimia pitää huolta työntekijöiden työkyvystä ja ergonomiasta.

– Vastaavat mallit toimivat kaikille kuntalaisille missä päin Suomea tahansa, kun mietitään tietoturva-asiat ja sopimukset kuntoon. Tällaisille malleille on selvästi kysyntää kaikkialla, Tainio sanoo.

Tainio pystyy käyttämään kokemustaan prosessien johtamisesta kehittäessään Terveystalossa toimintamalleja asiakaslähtöiseen ja kokonaisvaltaiseen suuntaan. Hän siirtyi viime vuoden lopussa Terveystalon julkisten palveluiden johtajaksi Finnairista, jossa hän on toiminut liiketoiminnan johdon tehtävissä.

– Terveyspalveluiden prosessit eivät ole ihan vielä niin pitkälle vietyjä kuin muilla toimialoilla. Asiakkaan prosessin pitää olla ehjä kokonaisuus, jossa erilaiset monikanavaiset palvelut yhdistyvät toisiinsa. Lisäksi turvallisuus- ja laatukulttuurin edistäminen yrityksessä on minulle tuttua ja kummatkin liittyvät likeisesti terveysalaan, Tainio kuvaa.

Hoitojonojen purkua, rokottamista ja testausta

Terveystalo toimii erilaisilla sopimusmalleilla kuntien kanssa. Kokonaisulkoistuksia yhtiöllä on seitsemän kunnan kanssa: Lumijoki, Puolanka, Pyhtää, Kärsämäki, Rantasalmi, Sulkava ja Sysmä. Osaulkoistuksia on seuraavilla paikkakunnilla: Hanko, Hartola, Hattula, Kinnula, Orimattila, Myrskylä, Pukkila, Siuntio ja Tervola. Lisäksi yhtiö tarjoaa henkilöstöpalveluita erilaisiin tarpeisiin sekä tuottaa erikoissairaanhoitoa ja suun terveydenpalveluita julkiselle sektorille.

– Kuntien tarpeet ovat hyvin moninaiset. Meillä on hyvin laaja paletti erilaisia vaihtoehtoja ja kattava toimipisteverkosto, jonka avulla pystymme esimerkiksi purkamaan korona-aikaan syntyneitä hoitojonoja, Tainio sanoo.

Koronatestaus on Tainion mukaan hyvä esimerkki siitä, minkälaista yhteistyö voi julkisen sektorin ja yksityisen kanssa parhaimmillaan olla, ja testauskyvykkyyksiä rakennettiin nopealla vauhdilla viime vuonna. Työterveyden kautta Terveystalo on myös rokottanut asiakkaita koronaa vastaan.

– Nyt kunnat alkavat aktivoitua siihen, että yksityisiä toimijoita tullaan käyttämään apuna rokotuksissa. Kunnat saattavat päätyä myös siihen, että rokottavat itse ja käyttävät yksityisiä jonojen purkamisessa, Tainio sanoo.

”Toivomme, että hyvinvointialueiden toimintaa ei sidota rajoituksilla”

Koska Suomen väestö ikääntyy, ollaan Terveystalossakin varmoja siitä, että palveluiden tarve kasvaa. Terveystalosta on aina kerrottu, että yhtiö pystyy sopeutumaan kaikenlaisiin sote-malleihin. Suunnitellut sote-uudistuksen rajoitukset voisivat kuitenkin vaikeuttaa terveyspalveluyhtiöiden toimintaa.

– Terveydenhoidon kustannusten suitsiminen vaatii erilaisia ratkaisuja ja Terveystalo voi toimia kaikenlaisissa sote-malleissa. Toivomme kuitenkin, että tulevien hyvinvointialueiden käsiä ei sidottaisi vuokralääkärien lainsäädännöllä tai estämällä neuvolapalveluiden tuottaminen osana terveysasemaa. Rajoitukset ovat turhia reunaehtoja, jos ajatellaan väestön hyvinvoinnin edistämistä. Mikäli hyvinvointialueiden mahdollisuuksia ulkoistaa palveluita rajoitetaan, jäävät yksityisen kehittämät digitaaliset palvelut vain yksityis- ja työterveysasiakkaiden käyttöön. Myös alihankinnan rajoittaminen vain lisää byrokratiaa, Mikko Tainio sanoo.

kuva: Shutterstock

 

 

 

 

 

 

 

Edellinen artikkeliVäestöliiton Hyvinvointi kasvattaa terapiapalveluiden liiketoimintaa – toimitusjohtajaksi Minna Järvensalo
Seuraava artikkeliLehtileikkeet