Sotea uhkaa sitku-ilmiö. Tietojärjestelmien kehittämisessä liian moni tyytyy lakisääteisten muutoksiin.
Sote-uudistuksella tähdätään kolmen miljardin euron kustannussäästöihin kymmenessä vuodessa. Mikäli asiat etenevät suunnitellusti, sote-palveluja tuotetaan uusissa organisaatiorakenteissa tammikuussa 2020. Säästöt syntyisivät palvelujen järjestämisen ja tuottamisen uudelleenorganisoinnista sekä uusista palvelumalleista. Digitalisaation avittamana kansalaiset alkavat osallistua aktiivisesti oman terveytensä vaalimiseen ja hoitoon. Myös robotiikalla ja automatisaatiolla haetaan tehokkuutta prosesseihin.
Lisäksi loT-pilviin tallentuvan datan analytiikalla voidaan ennaltaehkäistä sairauksia. Varhaisen puuttumisen ansiosta kansalaiset ovat terveempiä. Tämä alentaa terveydenhuollon kustannuksia.
Mutta nyt on vasta vuosi 2017. Aikaa siis on – ja sitä saatiin juuri vuosi lisää, ei siis kiirettä – ajattelee moni.
”Sitten kun” eli sitku-ilmiö on kaikille tuttu. ”Sitten kun lapset lähtevät kotoa, nautin elämästä”, ”sitten kun olen eläkkeellä, järjestän valokuvat”.
Sama sitku uhkaa nyt sotea. Koska sote muuttaa kaiken – nykyisten päättäjien virat, ratkaisujen maksajat ja käyttäjien työnantajat – mitään ei tarvitse eikä voi tehdä juuri nyt. Jäädään siis odottelemaan sotea, Apottia, UNAa, ODAa tai sitä, että ’maakunta hoitaa’. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toiminnan kehittäminen on pahasti jäässä. IT:n osalta ei ole viime aikoina ollut lainkaan harvinaista kuulla, että kehittämisessä on rajauduttu lakisääteisten muutosten moodiin.
Onko Suomella varaa jättää kehittämättä julkisia palvelujaan? Voidaanko 3 miljardin säästäminen aloittaa taas vuotta myöhemmin? Entä mistä ilmaantuvat ’maakunta hoitaa’ -järjestelmät reilussa parissa vuodessa?
Juuri nyt on aika toimia. Uudet toimintamallit eivät synny ilman IT-panostuksia. Digitalisaatio ei kuitenkaan yksin muuta mitään. Vaaditaan palvelumuotoilua niin fyysiseen kuin digitaaliseenkin asiakaskohtaamiseen. Tarvitaan kokeiluja, epäonnistumisia, iteraatioita, muutoksen johtamista sekä onnistumisia.
Näitä tulille laitettuja kehityshankkeita voidaan modulaarisuuden ja rajapintojen avulla hyödyntää myös maailman muuttuessa.
On aika myös päivittää nykyjärjestelmien tiekartat ja aloittaa toimeenpano niiden pohjalta. Määrätietoinen evoluutio nykyratkaisuista tulevan toimintaympäristön vaatimuksiin on lähes aina paras tapa toimia. Sote-lainsäädäntö siirtymäkausineen antaa tähän mainiot puitteet.
Tammikuu 2020 on käsissä jatkoajasta huolimatta todella pian. Silloin organisaatioiden, joita ei vielä tänään edes ole olemassa, on hallittava palvelupolkuja, maksettava palkat ja laskutettava asiakasmaksut. Nykyjärjestelmät eivät kestäisi haastetta. Kehitystyö pitää siis aloittaa heti.
Kirjoittaja Elina Jyväsjärvi on hyvinvointitoimialan ratkaisuista ja yksityisen sektorin asiakkuuksista vastaava johtaja CGI:llä.
