Hiljattain alkaneiden kokonaisulkoistussopimusten ympärillä on käyty kevään aikana yt-neuvotteluja. Attendo kertoi toukokuun puolessa välissä käyvänsä neuvottelut Sysmässä – enintään 85 henkilön työt ovat vaarassa päätyä vasaran alle. Sopimus alkoi vuoden alussa.
Mehiläinen aloitti Siikalatvan ulkoistuksen niin ikään vuodenvaihteessa. Huhtikuussa päättyneissä yt-neuvotteluissa vähennettiin 13 henkeä. Posiolla kunta on vääntänyt Coronarian kanssa ulkoistussopimuksen myötä muuttuneista henkilökunnan nollatuntisopimuksista.
Kokonaisulkoistuskunnissa käydyt yt-neuvottelut ovat pienen mittakaavan esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun maakunnat aloittavat vuonna 2019. Yli 200 000 kuntien työntekijää siirtyy ensin maakunnalle liikkeenluovutuksen periaattein ja tämän jälkeen maakunnan perustamiin yhtiöihin yhtiöittämisen siirtymäajan puitteissa. Nämä kaksi siirtoa katsotaan voimaanpanolaissa samaksi liikkeenluovutukseksi.
Toukokuussa julkistettujen maakuntien valinnanvapauskokeilujen yhteydessä ei juuri ole mainintaa maakuntien siirtymäaikojen ja pilottikokeilujen vaikutuksista henkilöstön asemaan. Selvää on kuitenkin, että kun henkilöstön suojan aikaikkuna päättyy, maakunnissa alkavat yt-neuvottelut.
Maakunnat saavat rahoituksensa jatkossa valtiolta ja asiakasmaksuin. Monituottajamallia ei saada trimmattua niin nopeasti kuntoon, että kustannukset alkaisivat heti pienentyä. Kansa ei myöskään ala maakuntien ensimmäisten vuosien aikana kuin salamana tervehtyä niin paljon, että maakunnan kustannukset lähtisivät laskuun.
Ainoa tapa pitää talous tasapainossa on tehostaa tuotantoa muin keinoin – työvoimavaltaisella alalla henkilöstön vähentäminen on ehkä helpoin keino.
Sote-keskusten epävarmat ensimmäiset vuodet lisäävät nollatuntisopimuslaisten ja vuokratyövoiman tarvetta. Yrityskauppojen perusteella tämän liikkuvan työvoiman tarpeen ovat tajunneet myös pari alan suurinta yritystoimijaa.
Maakuntien toiminnan tehostamisella henkilökuntaa vähentämällä voi olla laajoja kansantaloudellisia vaikutuksia, mutta onko muutakaan vaihtoehtoa, jos kolmen miljardin säästöihin on päästävä? Englannissa käytössä oleva sanonta ”between a rock and a hard place” kuvaa osuvasti sitä väliä, johon maakunnat joutuvat ratkaistessaan toiminnan tehostamisen kysymyksiä.
Juha Kartano
