Vaikuttavuusinvestointi tuo uuden sijoitusratkaisun, jossa sijoittaja pääsee ratkomaan yhteiskunnallisia ongelmia

Vaikuttavuusinvestointeja koskevia hankkeita suunnittelee Suomessa viime vuonna perustettu Gesund Partners, johon äskettäin liittyi Aktian varatoimitusjohtajana ja Suomen Pankissa toiminut ekonomisti Anssi Rantala. Hän on työskennellyt pitkään vastuullisen sijoittamisen parissa.

Suomessa vaikuttavuusinvestoiminen on vasta alkuvaiheessa, mutta Rantala pitää sitä hyvin kiinnostavana sijoittajan näkökulmasta.

– Sen avulla voidaan ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia tuomalla yksityistä rahaa ja sijoitusvarallisuutta mukaan. Laajemmin katsottuna vaikuttavuusinvestointi on osa ratkaisuista, joilla voidaan hoitaa väestön hoiva- ja terveystarpeet ja saada Suomen julkista taloutta kestävälle pohjalle, hän kuvaa Hoiva&Terveydelle.

Vaikuttavuussijoittamista hän kuvaa vastuullisen sijoittamisen kuninkuuslajiksi.

– Kun vaikuttavuussijoittamisella ratkaistaan yhteiskunnallisia ongelmia, koituu yhteiskunnalle säästöjä. Näitä säästöjä jaetaan ennalta sovitulla tavalla julkisen sektorin ja sijoittajien kesken niin, että sijoittajat saavat tuottoa vaikuttavuudesta, hän sanoo.

Vaikuttavuusinvestoinnissa sijoittajan saama tuotto perustuu yhteiskunnalle saavutettuihin vaikutuksiin, esimerkiksi projektin avulla saavutettuun sydänsairauden tai lihavuuden vähenemiseen. Sijoittajan saama tuotto ei perustu siihen, miten yritys menestyy, vaan se muodostuu ongelman ratkaisusta saatavan hyödyn kautta.

”Tuottomekanismi on uusi, se pitää avata sijoittajille”

Vaikuttavuusinvestointi on uutta ja esimerkkejä on vielä vähän, joten siitä kertominen sijoittajille on haastavaa. Hankkeet sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat myös monimutkaisia erilaisine vaikutussuhteineen.

Anssi Rantala sanoo, että vaikuttavuussijoittamisessa tuottomekanismi on aivan uusi ja se pitää pystyä projekteissa selkeästi avaamaan.

– Miten odotettu tuotto muodostuu, kuinka iso se on ja miten suuri riski siihen liittyy. Nämä ovat sijoittajille perustavia asioita riippumatta sijoituskohteesta. Nämä asiat pitäisi pystyä selkeästi arvioimaan, koska sijoittajat arvioivat sijoituskohteita suhteessa toisiinsa, hän sanoo.

Yleensä sijoittaja saa sijoituksestaan juoksevan tuoton osinkoina, vuokrina tai korkoina. Tuottoa voi saada myös arvopaperien tai kiinteistöjen arvonmuutoksesta.

– Jotta sijoittajat saa mukaan vaikuttavuusinvestointiin, pitää pystyä lisäksi kertomaan, miten tuotot jaetaan ja minkälaiset kannustimet ekosysteemissä on – miten nämä kannustimet on viritetty siihen suuntaan, että yhteiskunnalliset hyödyt muodostuvat ja säästöjä syntyy, Rantala sanoo.

Kun mietitään asioita tavoitteiden kautta, saattaa uusia palveluvalikoimia kansanterveyteen syntyä muillakin toimialoilla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Gesund Partnersin toisen perustajan, Paavo Perttulan mielestä tällainen lähestymistapa tekee kaikille tärkeiden asioiden suunnittelusta monipuolisempaa.

– Vaikuttavuusinvestointia koskevissa projekteissa kaikki oppivat, tekevät yhteistyötä ja jakavat riskejä ja hyötyjä. Tärkeää on vuoropuhelussa pitää sijoittajat hyvin mukana, hän sanoo.

Sijoittajat hakevat uusia kohteita

Gesund Partnersissa arvioidaan, että vaikuttavuusinvestointi voi nousta nopeastikin houkuttelevaksi, sillä koronaviruspandemian jälkeen korot tulevat olemaan matalalla pitkän aikaa ja tuotot ovat heikkoja.

– Globaali pörssiromahdus laittaa sijoittajat varovaiseksi, jolloin vaihtoehtoisten sijoitusmuotojen kysyntä lisääntyy. Sijoittajat ovat jo pitkään hakeneet kiinteistöistä ja pääomasijoituksista parempaa tuottoa kuin korko- ja osakemarkkinoilta. Vaikka vaikuttavuusinvestoinnissa tuotot eivät välttämättä ole suuria, kiinnostavat ne varmasti, kun näitä sijoitusratkaisuja markkinoille tulee, Anssi Rantala sanoo.

Ennen kuin vaikuttavuusinvestoinnista tulee varsinaisia sijoitusmuotoja tai rahoitusinstrumentteja, on Gesund Partersin ensimmäisenä tavoitteena tuoda osapuolia yhteen erilaisten ongelmien ympärille sekä mallintaa ja mittaroida hankkeita, ja ottaa esimerkkiä muun muassa  Isossa-Britanniassa ja Kanadassa toteutetuista hankkeista.

kuva: Shutterstock