Soten laajentuvan valinnanvapauden kokeilut ovat vasta alkuvaiheessa. Jo nyt ne ovat kuitenkin antaneet osviittaa tulevasta.
Soten valinnanvapauden laajentamissuunnitelmat ovat herättäneet runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan. Valinnanvapauden laajentamisella tavoiteltavia hyötyjä, kuten nopeampaa hoitoon pääsyä, harva kuitenkaan sinänsä vastustaa.
Laajentuvan valinnanvapauden seurauksista on julkisessa keskustelussa esitetty vankkoja näkemyksiä, jotka eivät kuitenkaan perustu mihinkään, mitä Suomessa olisi koskaan käytännössä tehty.
Ennakointi on vaikeaa, sillä pelikenttä on uusi kaikille osapuolille: niin palveluista vastaavalle palvelujen järjestäjälle, julkisille, yksityisille ja kolmannen sektorin tuottajille kuin asiakkaillekin. Psykologia voi olla sekä organisaatio että yksilötasolla arvaamatonta ja olosuhteet, joissa valintoja tehdään, vaihtelevat alueittain.
Summa summarum: Tosiasiassa meillä ei ole minkäänlaista tietoa siitä, miten toimintamalli Suomessa toimii.
Sitran näkemys on selkeä: laajentuva valinnanvapaus voi olla yksi hyvä ajuri asiakaslähtöisyyden parantamiseksi, uusien palveluinnovaatioiden kehittämiseksi ja hoitoon pääsyn helpottamiseksi, mutta se on keino, ei päämäärä sinänsä. Ja vain kokeiluilla saamme arvokasta pohjatietoa siitä, millaiset ratkaisut voivat toimia ja mitkä eivät.
Ylä-Savossa 1 700 vaihtajaa maaliskuun puoleen väliin mennessä
Osa viidestä laajentuvan valinnanvapauden kokeilusta on vasta aivan alkuvaiheessa tai käynnistymässä lähiaikoina. Kokeilualueita ovat Jyväskylä, Tampere, Hämeenlinna, Ylä-Savo ja Keski-Uusimaa.
Pisimmällä ollaan Ylä-Savossa, missä kokeilu alkoi tammikuussa. Siellä perusterveydenhuollon palveluntuottajaa oli vaihtanut maaliskuun puoleen väliin mennessä 1 700 ihmistä. Lähiaikoina saadaan tarkentuvaa tietoa vaihtamisen syistä. Helmikuussa tehdyn alueellisen kansalaiskyselyn perusteella tieto kokeilusta on saavuttanut ihmiset Ylä-Savossa hyvin.
Helmikuussa alkaneessa Hämeenlinnan kokeilussa vaihtajia on tähän mennessä noin 600, niin ikään helmikuussa alkaneessa Jyväskylän kokeilussa puolestaan tämän viikon alkuun mennessä 844. Tampereella vaihtomahdollisuus on ollut 15.3. mennessä olemassa vasta kuusi päivää, joiden aikana vaihtajia on ollut 200. Keski-Uudenmaan kokeilu ei ole vielä käynnissä.
Sitran viime syksynä teettämän valtakunnallisen kansalaiskyselyn mukaan laajentuvan valinnanvapauden hyödyntämisestä ovat kiinnostuneimpia pienituloiset sekä paljon palveluja käyttävät ihmiset. Kokeilujen käytännön kokemukset ovat tähän mennessä osin vastanneet kyselyn tuloksia, joskin esimerkiksi Ylä-Savossa innokkaimpia vaihtajia ovat alkuvaiheessa olleet työikäiset ja työssäkäyvät.
Asiakaslähtöisyydessä runsaasti parantamisen varaa
Kansalaiskyselystä ilmeni myös, että asiakkailta kerättävä palaute ja palvelujen kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa on Suomessa hyvin harvinaista. Yli puolet, 56 prosenttia vastanneista sanoi, ettei heiltä ole pyydetty lainkaan palautetta heidän käyttämistään sote-palveluista. Kun palautetta oli kysytty, sen oli useimmiten tehnyt julkisen puolen palveluntuottaja.
Kokonaisvaltainen hoito- ja palvelusuunnitelma perusterveydenhuollossa oli puolestaan tehty vain 12 prosentille kyselyyn vastanneista, mikä kertonee ainakin siitä, että sotessa hoidetaan edelleen vaiva kerrallaan ja aika harvoin pysähdytään miettimään ihmisen kokonaistilannetta.
Kyselyn tulokset kertovat omaa kieltään uudistumistarpeen mittakaavasta: vielä on matkaa siihen, että asiakaslähtöisyys olisi lähtökohta sote-palveluiden arjessa. Tilaa asiakasta kuunteleville, terveyttä ja hyvinvointia ylläpitäville ja tarvittaessa tehokasta apua antaville palveluille näyttäisi olevan.
Kokeilut kertovat osaltaan, olisiko asiakkaan laajentuva valinnanvapaus yksi keino vauhdittaa sote-palvelujen kehittymistä entistä asiakaslähtöisempään suuntaan.
Johanna Perälä, asiantuntija, Sitra
Jukka Vahti, asiantuntija, Sitra
