Virologi Minna Hankaniemen päämääränä on kehittää tehokkaita, turvallisia ja toimivia rokotteita suurta kansanterveydellistä kuormaa aiheuttavia viruksia vastaan sekä varautua tuleviin epidemioihin. Tätä varten Tampereen yliopistossa kehitetään alustaa proteiinipohjaisille rokotteille. Sen avulla voitaisiin tuottaa rokotteita uusia sekä nopeasti muuntuvia viruksia kuten influenssa-, entero- ja koronaviruksia vastaan.
– Olemme soveltaneet alustaa influenssavirukseen. Tavoitteena on, että voisimme hyödyntää alustaa mitä tahansa uutta tai nopeasti muuntuvaa virusta kuten koronaa vastaan, ettei samanlainen viruspandemia toistuisi, kun nyt on meneillään, Hankaniemi sanoo.
– Lisäksi meillä on lupaavia tuloksia toisesta lähestymistavasta. Siinä muokkaamme viruksenkaltaisia partikkeleita rakenteellisesti sellaisiksi, että saamme aikaan mahdollisimman tehokkaan ja turvallisen koronarokotteen, Hankaniemi jatkaa.
Hän painottaa, että myyntiluvan saaneiden koronarokotteiden taustalla on vuosikymmenien perustutkimus ja miljoonien eurojen rahoitus.
– Olisi tärkeää, että Suomen valtio tekisi strategisia päätöksiä siitä, että ohjataan pitkäjänteisesti rahoitusta rokotteiden perustutkimukseen, koska sitä kautta uudet rokoteteknologiat saadaan markkinoille. Kun tutkimusta tehdään perusteellisesti, voidaan rokotteet viedä myös teolliseen tuotantoon, Hankaniemi vetoaa.
Hän on saanut käyttöönsä Tampereen yliopistosta puhdastilaa, jonne hän aikoo viedä rokotetuotannossa tarvittavia laitteita. Siellä on tarkoitus pystyttää proteiinipohjaisille rokotteille menetelmiä, joita voidaan ulkoistaa isompaan tuotantolaitokseen.
– Yleensä rokotteen vieminen kliiniseen vaiheeseen jämähtää siihen, että sitä ei saada tuotettua teollisen tason mittakaavassa ja jaettua ihmisille. Haluan tehdä rokotteen suoraan teolliseen tuotantoprosessiin soveltuvaksi, jotta rokote voitaisiin nopeasti myös jakaa, hän sanoo.
Proteiinipohjainen koronarokoteaihio on laboratoriovaiheessa
Minna Hankaniemi kehittää proteiinipohjaista koronarokotetta, joka on laboratoriovaiheessa. Hän arvioi, että eläinkokeisiin päästään tämän vuoden aikana.
Hänen tavoitteenaan on tehdä rokote, joka estää koronataudin puhkeamisen lisäksi sen tarttumisen ihmisestä toiseen eli antaa steriloivan immuniteetin. Rokote ei vaatisi erikoista kylmäkuljetusta ja sen kuljetuskustannukset halutaan mahdollisimman alhaisiksi.
– Tässä vaiheessa minulla on ymmärrys siitä, miten rokote kannattaisi tehdä. Jos kaikki menee hyvin, on mahdollista saada rokote tämän vuoden aikana eläinkokeisiin. Tämän jälkeen tiedetään, onko meillä potentiaalinen rokotekandidaatti ihmisille. Se vaatii kuitenkin huomattavasti lisää rahoitusta, Hankaniemi sanoo.
Proteiinipohjaisissa rokotteissa tuotetaan viruksenkaltaisia partikkeleita, jotka muistuttavat virusta.
– Niissä tuotetaan pelkkiä viruksen rakenneproteiineja, joten niiltä puuttuu kokonaan viruksen perimä, eivätkä ne siten pysty aiheuttamaan tautia. Olen valinnut rokoteaihioihin sellaisia viruksen osia, jotka antaisivat mahdollisimman pitkäaikaisen suojan virusta vastaan. Eläinkokeilla määritellään, millä virustenkaltaisten partikkeleiden yhdistelmällä saataisiin steriloiva immuniteetti aikaiseksi, jotta estettäisiin sekä taudin syntyminen että viruksen tarttuminen eteenpäin, Hankaniemi kertoo omasta rokotetutkimuksestaan.
Proteiinipohjaista rokotetta on kehittänyt esimerkiksi Novavax, jonka rokoteaihio on parhaillaan Euroopan lääkeviraston arvioitavana.
kuva: Shutterstock
