Yhteiskunnallinen yritys on asiakkaan ja työntekijän etu

Kuluneen talven aikana ilmatilaa on täyttänyt välillä isoinkin aakkosin käyty keskustelu hoivan tilasta Suomessa. On puhuttu valikoiden hoivatoimijoista ja nostettu esiin äärimmäisiäkin esimerkkejä sektorin arjesta.

Kannatan keskustelua tärkeästä asiasta, mutta toisaalta minua harmittaa keskustelun yksipuolisuus ja etenkin, että huomattavasti pienempiin puhekupliin on jäänyt positiivinen viesti hoivatyön ammattilaisten joka päivä tekemästä pyyteettömästä ja arvokkaasta työstä. Huolenani on, kuinka houkutella alalle osaavia ja motivoituneita tekijöitä ja saada heidät jäämään. Koko sektori on nyt puhuttua paljon monipuolisempi ja vivahteikkaampi.

On muodikasta puhua työn merkityksellisyydestä ja sen vaikutuksesta työhön sitoutumiseen. Sinänsä ei ole kysymys uudesta asiasta mutta tärkeästä asiasta kylläkin. Kun kokemus omasta työstä on mielekäs ja merkityksellinen, motivaatio työhön säilyy ja vahvistuu. Merkityksen lisäksi tärkeää on mahdollisuus kehittää omaa työtään sekä mahdollisuus kehittyä työssään. Samoin työyhteisön toimivuus sekä mahdollisuus saada ja antaa palautetta ovat keskeisiä työhyvinvointiin ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Entistä keskeisempää on myös kokemus työn laajemmasta merkityksestä ja mahdollisuudesta nivoutua osaksi isompaan tarinaa ja päämäärää.

Yhteiskunnallinen, laajempi tehtävä puhuttelee

Rinnekoti yhteiskunnallisena yrityksenä tarjoaa vahvan, sydämeen käyvän, lämpimän tarinan, joka kantaa tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Yhteiskunnallisena yrityksenä Rinnekodin toiminnassa korostuu toiminnan yhteiskunnallinen merkitys ja vaikuttavuus. Täyttääkseen yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit täytyy yrityksen myös palauttaa puolet tuloksestaan takaisin yritykseen ja sen kehittämiseen. Rinnekoti on säätiö, jolloin sen koko tulos jää toiminnan kehittämiseen.

Rinnekodin yli 90-vuotiseen monipolviseen historiaan ja lähimmäisyyttä pursuavaan tehtävään on helppo sitoutua ja löytää siitä väkevä merkitys myös tässä päivässä. Rinnekodin osaavat asiantuntijat ovat tukena asiakkaidemme arjessa ja hyvässä elämässä. Tiedämme, että Rinnekodin tarina ja tehtävä puhuttelee sekä tuo työhön vahvaa merkityksellisyyttä. Lähes 95% henkilöstöstämme kokee tekevänsä merkityksellistä työtä. Luku on huima, varsinkin, kun tiedetään, että työn merkitys sitouttaa ja innostaa henkilöstöä. Se näkyy meillä!

Sitoutunut ja hyvinvoiva työntekijä tarjoaa erinomaisen asiakaskokemuksen

Tiedetään, että työilmapiiri sekä työntekijän motivaatio ja työhyvinvointi läikkyvät myös asiakkaalle päin. Niinpä näin ihmiseltä ihmiselle tehtävässä työssä on erityisen keskeistä huolehtia henkilöstön työhyvinvoinnista ja siten samalla varmistaa hyvä asiakaskokemus. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on kahden kauppa – työnantaja voi tehdä paljon mutta työntekijän oma panos on ratkaiseva. Meillä Rinnekodissa työhyvinvointiin ja turvallisuuteen laajasti liittyvät toimenpiteet on koottu Hyvää työpäivää! -ohjelman sisälle. Esimerkkeinä turvallisuuteen panostaminen henkilökunnan tueksi tuotujen lääke- ja turvallisuusasiantuntijoiden kautta sekä digitaalinen oppimisportaali, jossa saa lisätä ammattitaitoaan työajalla.

Erinomainen asiakaskokemus johtaa menestyvään toimintaan

Hyvä henkilöstökokemus johtaa hyvään asiakaskokemukseen, josta seuraa menestyvä toiminta. Tässä positiivisessa jatkumossa mahdollistuu moni työmotivaatioon ja työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. Kun toiminta menestyy, on enemmän resursseja kehittää henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa sekä työhyvinvointia. Rinnekodin toiminta ja sen kehittäminen lähtee asiakkaasta ja asiakastarpeesta, jolloin henkilökunnalla on mahdollisuus kehittää yhdessä asiakkaiden kanssa.

Isolla menestyvällä yhteiskunnallisella yrityksellä on tarjota vahva tarina, merkityksellistä työtä ja monipuoliset kehittymisen mahdollisuudet ja siten olla varteenotettava kumppani kunnille ja erinomainen työpaikka alan ammattilaisille.

Kirjoittaja Anu Kallio toimii Rinnekoti-Säätiön toimitusjohtajana.

Edellinen artikkeliAsiakkaan toiveet ja toimijoiden yhteistyö lähtökohtana vammaispalvelujen kehittämisessä
Seuraava artikkeliDRA Consulting nimitti Pauliina Lajusen liiketoimintajohtajaksi